Pohjalaiskarhut käyttäytyvät hyvin ja niitä on vähän, joten alueelle ei tänäkään vuonna myönnetty poikkeuslupa karhujen kaatamiseen.
Pohjalaismaakuntien karhukanta kasvaa samaa tahtia muun Suomen kanssa, mutta karhujen määrä on vain kymmenesosa Itä-Suomen populaatiosta.
Riistapäällikkö Mikael Luoma Pohjanmaan riistakeskuksesta antaa valistuneeksi arvioksi, että kolmen pohjalaismaakunnan alueella asustaa satakunta karhua.
Karhukanta kasvaa noin 16 prosenttia vuodessa, kun niitä ei metsästetä.
Karhukantoja seuraa Luonnonvarakeskus, ja sen tilastot perustuvat lain määrittelemiin kannanhoitoalueisiin. Läntinen kannanhoitoalue on suuri, eikä tilastoista suoraan löydy maakuntien karhujen määrää.
Etelä- ja Keski-Pohjanmaan ovat osa läntistä kannanhoitoaluetta, johon kuuluvat lisäksi suuri osa Pohjois-Pohjanmaasta, Pirkanmaan pohjoisosat sekä Lapin kunnat Kemi, Keminmaa ja Tornio. Pohjanmaa on osa eteläistä kannanhoitoaluetta.
Pohjanmaan rannikolla harvinainen
Luoman mukaan Etelä-Pohjanmaalla karhut asustavat lähinnä Suomenselän alueella.
Seinäjoen länsipuolella tavataan vain yksittäisiä kulkijoita. Lännessä ei ole tehty myöskään pentuehavaintoja.
Keski-Pohjanmaan karhukanta on levittäytynyt tasaisesti koko maakunnan alueelle. Siellä karhuja liikkuu myös rannikon tuntumassa.
Pohjanmaan rannikolla karhuhavainnot ovat harvinaisia. Erikoissuunnittelija Mari Laine Suomen riistakeskuksesta kertoo, että Pohjanmaan alueella on toukokuun ensimmäisen päivän jälkeen tehty noin sata karhuhavaintoa, kun Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueella havaintoja on tehty noin tuhat. Sama karhu on havainnoissa mukana moneen kertaan.
Ei poikkeuslupia pohjalaismaakuntiin
Pohjanmaan riistanhoitokeskuksen alueelle haettiin kahdeksaa poikkeuslupaa karhun metsästykseen. Yhtään lupaa ei Suomen Riistakeskus myöntänyt.
Karhun kaatoluvat myönnetään poronhoitoalueen ulkopuolella poikkeusluvilla tai poronhoitoalueella kiintiöiden mukaan.
Mikael Luoman mukaan karhunkaatolupia ei Pohjanmaan alueelle myönnetty, koska alueen karhukanta on niin pieni. Toinen syy on se, että karhuista ei ole häiriötä ihmisille.
– Meidän karhumme käyttäytyvät aika mallikelpoisesti. Toki ne harmia saattavat tuottaa, mutta jos tarkastellaan Suomen mittakaavassa, vahingot eivät ole erityisen suuria, Luoma sanoo.
Karhut rikkovat jonkin verran rehupaaleja ja käyvät mehiläispesillä. Kotieläinvahinkoja karhut eivät täällä suunnalla Suomea aiheuta läheskään joka vuosi.
Itäisessä Suomessa karhujen käytös on huomattavasti rohkeampaa. Siellä myös sattuu liikenneonnettomuuksia, joissa karhu on mukana.
