Puolustuspoliittinen valmisteluryhmä esittää niin suuria vahvistuksia sotavoimiin, että vuonna 2030 Ruotsin puolustusmenot olisivat 2,61 prosenttia bruttokansantuotteesta.
TUKHOLMA Parlamentaarinen valmisteluryhmä sai työnsä päätökseen perjantaina ja viilauksia on tehty viimeiseen asti. Ryhmään kuului jäseniä kaikista valtiopäiväpuolueista.
Lopputuloksessa näkyy sekä Nato-jäsenyyden vaikutus että Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan levittyvä uhka.
Työryhmän puheenjohtajan Hans Wallmarkin ( kok.) mukaan sotilaallista uhkaa Ruotsia tai puolustusliitto Naton muita jäsenmaita kohtaan ei voi poissulkea, vaikkei sodan leviäminen nyt näytäkään todennäköiseltä.
Wallmark oli selvästi vaikuttunut presidentti Alexander Stubbin alkuviikon vierailusta ja Stubbin arviosta, jonka mukaan on parempi puhua vähemmän ja valmistautua enemmän.
Lisää kaikille puolustushaaroille
Työryhmän linjaukset toimivat pohjana hallituksen syksyllä valmistuvalle puolustuspoliittiselle selonteolle. Kaikki ei siirry suoraan selontekoon, mutta valmistelevan työryhmän osuus on keskeinen erityisesti niiltä osin kuin työryhmä oli yksimielinen.
Puolueet olivat täysin yksimielisiä siitä, että puolustusvoimia on vahvistettava. Esitettyjen lisäysten lista on pitkä, ja tässä muutamia poimintoja.
- Parlamentaarinen ryhmä esittää, että Ruotsi aikaistaa kahden prikaatin perustamista, ja Tukholman puolustamisesta huolehtiva prikaati laajennetaan puolikkaasta kokonaiseksi. Aiemmin esimerkiksi puolustusvoimain komentaja Micael Bydén on toivonut aikataulujen lykkäämistä vuoteen 2035. Ruotsissa prikaati on 5 000 sotilaan ja upseerin yksikkö, joka pystyy taistelemaan itsenäisesti.
- Ryhmä esittää vuosittaisen alokkaiden määrän nostamista niin, että vuonna 2032 varusmiespalvelun suorittavien määrä olisi 12 000 ja 14 000 vuonna 2035. Nyt alokkaita on 8 000 vuodessa.
- Kertausharjoituksia lisätään, samoin upseerikoulutusta.
- Ryhmä esittää Naton tarvitsemien liikenneyhteyksien parantamista.
- Lisäksi merivoimille esitetään neljän uuden aluksen hankkimista, samoin merivoimien päällystöä lisätään.
- Ilmapuolustusta vahvistetaan. Myös uusien taisteluhävittäjien hankintaa kaavaillaan.
- Ukrainan tuki halutaan muuttaa pitkäaikaiseksi.
Rahoituksesta ei päästy sopuun
Suunnitelmat ovat niin suuret, että toteutuessaan ne nostavat Ruotsin puolustusmenot 2,61 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Naton tämänhetkinen vaatimus jäsenmaille on vähintään 2 %.
Lisärahaa vuoteen 2030 mennessä satsattaisiin 53 miljardia kruunua eli 4,5 miljardia euroa. Tämän lisäksi tulisi vielä 15 miljardin kruunun eli 1,3 miljardin euron lisäys siviilipuolustuksen menoihin.
Mutta työryhmä ei päässyt yksimielisyyteen hankkeen rahoituksesta.
Suurimman oppositiopuolueen sosiaalidemokraattien entinen puolustusministeri Peter Hultqvist pitää sitä suurena puutteena.
Hultqvistin mukaan suunnitelma ei ole vakaalla pohjalla niin kauan kuin rahoitus on ratkaisematta. Sosiaalidemokraatit ovat jo aiemmin esittäneet erillistä puolustusveroa, jota perittäisiin kaikkein varakkaimmilta ja pääomatuloista, jotta puolueen varjelemat hoito, koulutus ja hoiva säästyisivät leikkauksilta.
Toinen asia, josta parlamentaarinen työryhmä ei päässyt yksimielisyyteen, on se, voidaanko varusmiespalvelua suorittavia lähettää Nato-tehtäviin.
