Kaksi vuotta sitten Salon sairaalassa tehty rutiinileikkaus muutti turkulaisen Marko Lehtosen, 56, elämän pysyvästi.
Tähystyksessä tehdyssä napatyräleikkauksessa Lehtosen suoleen tuli kaksi reikää, jotka jäivät kirurgilta huomaamatta. Leikkauksen jälkeen Lehtoselle nousi korkea kuume ja hänelle tuli kovia kipuja, mutta syytä ei heti ymmärretty.
Viisi päivää leikkauksesta Lehtosen vatsa avattiin uudelleen ja suoli korjattiin. Leikkauksessa jouduttiin poistamaan myös tyrän takia vatsaan asennetut kaksi verkkoa.
Lehtonen ajattelee, että olisi välttynyt monen päivän tuskalta, jos vatsa olisi kuvattu aiemmin. Leikkauksen jälkeen sairaala myönsi Lehtosen mukaan virheet.
– En ole vihainen enkä katkera, mutta jonkinlainen sairaalakammo siitä jäi.
Marko Lehtonen pitää potilasvahingosta ja kuluista saamaansa noin 15 000 euron korvausta pienenä haittoihin nähden.
Hoidon viiveet syynä viidesosaan vahingoista
Suomessa tehtiin viime vuonna ennätykselliset 10 800 potilasvahinkoilmoitusta.
Tänä vuonna ilmoitusten määrä nousee jälleen, arvioi Potilasvakuutuskeskuksen toimitusjohtaja Minna Plit-Turunen.
Noin joka viides korvatuista potilasvahingoista liittyy diagnoosin ja hoidon viiveisiin. Näiden määrä on Potilasvakuutuskeskuksen mukaan ollut viime vuosina kasvussa, mutta syytä tähän ei tiedetä.
– Niissä on kyse siitä, ettei potilasta ole tutkittu riittävästi tai häntä ei ole lähetetty jatkotutkimuksiin, jossa sairaus olisi voitu huomata, Plit-Turunen selventää.
Potilasvakuutuskeskuksen mukaan eniten vahinkoja tapahtuu leikkaustoimenpiteissä – sama kävi ilmi, kun Yle pyysi tätä juttua varten kokemuksia potilailta.
Vahingossa annettu adrenaliini johti sydäninfarktiin
Rovaniemeläinen Tuija Laine, 65, sai vakavan lääkevirheen takia sydäninfarktin.
Hän meni vuonna 2009 Lapin keskussairaalaan poistattamaan selässä olevia patteja. Toimenpiteessä hänelle annettiin puudutusaineen sijaan vahingossa viisi milligrammaa adrenaliinia.
– Minulle tuli todella huono olo. Tuntui, että sydän tulee rinnasta ulos, Laine muistelee.
Aluksi luultiin, että Laine on saanut puudutusaineesta allergisen reaktion. Sitten huomattiin, että adrenaliinipullo oli tyhjä, mutta viereinen puudutusainepullo täynnä.
Tuija Laine kertoo videolla pelottavista hetkistä sairaalassa.
Laine sai tilapäisestä haitasta korvausta 2 200 euroa. Lisäksi hän sai korvauksia ansionmenestyksestä ja kuluista. Yle on nähnyt Potilasvakuutuskeskuksen tekemän korvauspäätöksen, samoin kuin muiden haastateltavien asiakirjat.
Korvauksen suuruuteen vaikuttaa muun muassa se, onko kyse tilapäisestä vai pysyvästä haitasta.
Suurimmat korvaukset kertyvät Minna Plit-Turusen mukaan yleensä tilanteissa, joissa lapsi vammautuu vakavasti synnytyksessä. Tällöin korvauksia voidaan maksaa koko eliniän ajan ja ne voivat nousta jopa miljooniin euroihin.
Ilmoitusmäärä ei kerro hoidon laadusta
Korvattavien potilasvahinkojen määrä kasvoi viime vuonna kaikilla hyvinvointialueilla paitsi Etelä-Savossa.
Minna Plit-Turusen mukaan todennäköisin syy on ratkaistujen tapausten määrän merkittävä kasvu.
Eniten korvattavien vahinkojen määrä kasvoi Keski-Suomen hyvinvointialueella.
Johtajaylilääkäri Kati Kinnusen mukaan kyse ei ole hoidon laadun heikentymisestä, vaan seurasta toiminnan kasvusta.
– Sekä operatiivisten toimenpiteiden että synnytysten määrä on kasvanut, joten on luonnollista, että myös ilmoituksia ja potilasvahinkoja on enemmän.
Asiakas- ja potilasturvallisuuspäällikkö Arja Pekonen Varsinais-Suomen hyvinvointialueelta toteaa, ettei yhden vuoden perusteella voi tehdä johtopäätöksiä.
– Potilaalla on kolme vuotta aikaa tehdä potilasvahinkoilmoitus. Tämän takia vuosien välillä on vaihtelua.
Pekonen muistuttaa, että yliopistosairaaloissa tehdään kaikkein vaativimpia leikkauksia, mikä voi näkyä vahinkomäärissä.
– Tämä on hyvä huomioida hyvinvointialueita vertaillessa. Meillekin tulee Satakunnan ja Pohjanmaan hyvinvointialueilta kaikkein vaativinta hoitoa tarvitsevat potilaat.
Potilasvakuutuskeskuksen toimitusjohtaja Minna Plit-Turunen pitää hyvänä, että potilaat ilmoittavat vahingoista aiempaa herkemmin ja tietävät oikeuksistaan. Hänkään ei pidä ilmoitusten määrää suorana merkkinä hoidon laadusta.
– Näyttäisi siltä, että vaikka ilmoituksia tulee paljon, korvattavia potilasvahinkoja ei tule välttämättä edes niin paljon kuin viime vuonna.
Puristimet unohtuivat vatsaonteloon
Ilomantsilaisen Kari Turusen, 69, kohdalla hoitovahinkoon johti huolimattomuus.
Häneltä leikattiin Pohjois-Karjalan keskussairaalassa vuonna 2018 virtsarakon syöpä. Jälkitarkastuksessa puoli vuotta myöhemmin huomattiin, että hänen vatsaonteloonsa oli jäänyt leikkauksessa käytetty instrumentti.
Vierasesineen poistaminen vaati uuden leikkauksen, josta kuntoutuminen kesti Turusen mukaan puoli vuotta.
Potilasvakuutuskeskus myönsi Turuselle korvausta tilapäisestä haitasta noin 2 500 euroa. Lisäksi hän sai korvauksia vahingosta aiheutuneista kuluista.
Turunen pitää korvausta mitättömänä.
– Olen kuullut vitsejä siitä, että potilaan sisään jää jotakin. Kyllä niitä näköjään tapahtuu ihan elävässä elämässä, Turunen toteaa.
