Tuhkarokko on levinnyt Ruotsissa, ja epidemia on liitetty heinä-elokuun vaihteessa Västernorrlandin läänissä järjestettyyn Urkult-musiikkifestivaaliin.
Alue sijaitsee Ruotsin rannikolla suurin piirtein Vaasan korkeudella.
Ruotsin kansanterveyslaitoksen mukaan sairastuneiden määrä on noussut 27:ään. Heistä suurin osa on kouluikäisiä lapsia tai nuoria aikuisia, joita ei ole rokotettu tuhkarokkoa vastaan.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan yksi musiikkifestivaaliin liittyvä tuhkarokkotapaus on todettu myös Suomessa. Sairastunut matkusti Viking Linen laivalla Ahvenanmaalta Tukholmaan 13.8. ja Eckerö Linjen laivalla Ruotsin Grisslehamnista Eckeröön 15.8.
THL:n kehittämisjohtaja Mia Kontion mukaan Suomessa jatkotartuntojen mahdollisuus on hyvin pieni, sillä tartunnan saanut oli rokotettu tuhkarokkoa vastaan.
Kontion mukaan rokotettukin voi sairastua tuhkarokkoon, jos altistus on voimakasta, mutta tauti on silloin lievempi.
Tuhkarokko on poikkeuksellisen helposti tarttuva sairaus. Se leviää pisaratartuntana ja hengitysilman kautta.
– Se on oikeastaan tarttuvin tauti mitä on. Jos on rokottamaton tuhkarokkoa sairastava jossain huoneessa, niin vaikka hän sieltä poistuu, sinne jää virusta ilmaan. Jatkotartuntoja on todettu vielä kaksi tuntia sen jälkeen kun sairastunut on poistunut tilasta.
Videolla kolme tuhkarokon sairastanutta kertoo, miltä tauti tuntui. Video on edellisen Euroopassa riehuneen tuhkarokkoepidemian ajalta vuodelta 2024.
Rokotuskattavuus on viime vuosina heikentynyt
Suomessa tuhkarokkoa ja kahta muuta tautia vastaan annettava MPR-rokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan. MPR-rokotus annetaan lapsille 1- ja 6-vuotiaana.
Koko väestön rokotuskattavuus on THL:n kehittämisjohtaja Mia Kontion mukaan yhä varsin hyvä, mutta se on kehittynyt huonompaan suuntaan.
Ensimmäisen rokoteannoksen on saanut 94,5 prosenttia väestöstä. Toisen annoksen kattavuus on ollut viime vuosina laskussa. Se on nyt 92 prosenttia.
Rokotuskattavuuden heikentyminen huolestuttaa asiantuntijaa hieman.
– Molempien annosten kattavuuden pitäisi olla 95 prosenttia, jotta laumasuojaa pystytään pitämään hyvin yllä.
Kontio etsii syitä toisen rokoteannoksen ottamatta jäämiseen muun muassa neuvolatoiminnan muutoksista.
– Pitäisi varmaan tarkastella, onko neuvolakäyntejä peruuntunut tai jäänyt muista syistä käymättä. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa on todella hyvä kattavuus muiden rokotusten osalta, mutta MPR-rokotukseen kuuluva toinen rokotus oli laskussa. Se johtui siitä, että rokotukset oli siirretty neuvoloista kouluihin. Jostain syystä vanhemmat eivät sitten käyneet lasta rokotuttamassa.
Toisaalta Suomessa ei ole koettu tuhkarokkoepidemioita. Mia Kontio kannustaa kaikkia kuitenkin huolehtimaan omasta ja perheenjäsentensä rokotussuojasta.
Ruotsin epidemia vaikuttaa poikkeukselliselta
Ruotsissa rokotuskattavauus on molempien annosten osalta noin 95 prosenttia. Siksi tuhkarokon leviäminen siellä nyt on Kontion mielestä poikkeuksellista.
– Jostain syystä juuri tällä festivaalilla on ollut yllättävän paljon rokottamattomia henkilöitä. Todennäköisesti jatkotartuntoja kuitenkin tulee vähän, koska koko väestön rokotuskattavuus on hyvä, Mia Kontio arvioi.
Suomessa lapsille on annettu tuhkarokkorokotus vuodesta 1975 lähtien. Sitä ennen syntyneistä suuri osa on sairastanut tuhkarokon, jolloin heille on syntynyt elinikäinen suoja sitä vastaan.
Yksi väliinputoajien joukko ovat keski-ikäiset naiset. Jos on syntynyt ennen vuotta 1975, eikä ole sairastanut tuhkarokkoa, rokotussuojaa ei välttämättä ole.
Samanikäiset miehet ovat todennäköisesti saaneet rokotuksen varusmiespalveluksen yhteydessä.
Jos oma rokotussuoja huolestuttaa, MPR-rokotteen voi maksutta hakea terveydenhuollosta.
Euroopassa puhkesi laaja tuhkarokkoepidemia kaksi vuotta sitten
Euroopassa koettiin viimeisin laaja tuhkarokkoepidemia vuonna 2024. Tuolloin EU- ja Eta-maissa oli tautitapauksia oli yli 35 000. Vuotta aiemmin vastaava määrä oli vain alle 4000.
THL:n kehittämisjohtaja Mia Kontio sanoo, että epidemioita on koettu Euroopassa säännöllisin välein. Se muistuttaa, ettei tautia ole vielä voitettu.
– Vuonna 2024 tilanne näytti hiukan huolestuttavalta, mutta monissa maissa pyrittiin kampanjoimaan rokotusten puolesta ja varmasti osittain onnistuttiinkin.
Tuhkarokkotapausten määrä laskikin epidemiaa seuraavana vuonna 2025 noin 7600:aan. Tuolloin tuhkarokko vaati kahdeksan kuolonuhria, kertoo Lääkärilehti.
Mia Kontion mukaan Euroopassa on pääosin hyvä rokotuskattavuus. Epidemioita voi kuitenkin yhä syntyä, jos joillain alueilla on enemmän rokottamattomia.
