Ylen kanavilta tutun puutarhaneuvoksen elämäntarina kertoo samalla sotien jälkeisestä Suomesta. Nyt kymmenet tuhannet seuraavat hänen neuvojaan somessa.
Puutarhaneuvos Aarno Kasvin mielestä Suomessa tarvitaan lisää puutarhaneuvontaa muun muassa ilmastonmuutoksen vuoksi.
Suomeen tuodaan puutarhamyymälöihin ulkomailta kasveja, joita ei ehkä osata hoitaa.
– Meillä pitäisi olla ihan oma valtiollinen puutarhakanava, vaikka se olisi vain muutaman tunnin viikossa. Neuvoja tarvitaan siitä, mitä lajia kannattaa istuttaa, kannattaako se esikasvattaa, sanoo Kasvi.
Kasvi itse jatkaa neuvontatyötä sosiaalisessa mediassa, jonne hän tekee tietoiskuja ammattivalokuvaaja Pasi Leinon kanssa.
Somekanavat perustettiin vuonna 2017. Kasvilla on seuraajia Facebookissa 50 000 ja Instagramissa 27 000.
– Yliopiston tehtävinä ovat olleet tutkimus, opetus ja kansanvalistus. Koen, että olen tehnyt kansanvalistusta. Jatkan niin kauan kuin terveyttä piisaa ja järki pelaa, lupaa Kasvi.
Lastenkodista kartanoiden puutarhoihin
Ylen pitkäaikaisen uutistoimittajan Pirjo Peltoniemen toimittamassa elämänkerrassa Aarno Kasvin elämäntarina kietoutuu tarinaksi Suomen maailmansotien jälkeisestä todellisuudesta.
Aarno Kasvi syntyi vuonna 1941. Hänet sijoitettiin lastenkotiin jo varhaislapsuudessa, sillä äiti ei pystynyt huolehtimaan hänestä.
Kasvi pääsi tutustumaan puutarhoihin jo lapsuudessaan ja nuoruudessaan. Hän ymmärsi ruuantuotannon merkityksen, kun ruuasta oli pulaa sodan jälkeen.
Kasvi hakeutui harjoittelijaksi puutarhoihin ennen opiskeluaan Lepaan puutarhakoulussa. Puutarhoista tuli hänelle koti ja työpaikka.
– Ennen armeijaa ei ollut muuta paikkaa. Koko ajan piti tehdä töitä. En halunnut olla muiden niskoilla, koska kotona ei ollut vanhempia, kertoo Kasvi.
Kasvi on työskennellyt muun muassa Kultarannan puutarhassa ja Louhisaaren puutarhassa. Turun kasvitieteellisessä puutarhassa hän oli myös harjoitteluaikanaan.
Uppsalaan haluttiin säänkestävä työmyyrä
Monet ovat muuttaneet Ruotsiin työn perässä ja samoin teki Aarno Kasvi.
Hän jätti työhakemuksen Uppsalan yliopiston kasvitieteelliseen puutarhaan, kun oli nähnyt ilmoituksen ammattilehdessä. Haussa oli puutarhan työnjohtaja.
– Kun menin parin viikon päästä takaisin ja poikkesin kysymään, minulle sanottiin, että paikka on teidän, kertoo Kasvi.
Hyvät työtodistukset olivat auttaneet paikan saannissa. Sinne oli haluttu säänkestävä työmyyrä.
Kasvi viihtyi hyvin Uppsalassa. Hän oli työskennellyt kauppapuutarhoissa ja nähnyt, miten uutta tekniikkaa otettiin käyttöön.
Tärkeimmät saavutukset Turussa
Aarno Kasvi houkuteltiin Turun kasvitieteelliseen puutarhaan 1980-luvun alussa. Ylipuutarhuri Esko Puupponen oli lähestymässä eläkeikää. Hän oli vieraillut Uppsalassa ja kertoi Turun yliopiston kasvitieteen professorille Arne Rousille Kasvista.
Aarno Kasvi mietti Turkuun siirtymistä liki vuoden ajan. Koko uran kannalta tärkeimmät saavutukset löytyvät Turun kasvitieteellisestä puutarhasta.
– 1990-luvun lopulla rakennettiin uudet kasvihuoneet, koska vanhat olivat liikkuneet. Lasisten kasvihuoneiden tekniikka oli niin vanhanaikaista.
Lummelampia Kasvi oli nähnyt Lontoossa ja Saksassa, ja niitä tuli laajennusosaan, jota Kasvi pitää myös tärkeänä saavutuksenaan.
Näkyvyyttä Turun kasvitieteellinen puutarha sai Yleisradion puutarhaohjelmissa, joissa Kasvi antoi neuvoja vuosikymmenten ajan. Varsinkin televisio-ohjelmat Tarja Flemmingin kanssa näyttivät Kasvin omassa ympäristössään.
Radio-ohjelmia tehtiin paljon myös Yleisradion studioissa, joihin Kasvi toi mukanaan näytteitä puutarhasta. Toisinaan hän valmisti näytteistä myös kasvisruokaa.
Ylen Viherpeukalo-ohjelmia voi edelleen katsoa Yle Areenasta.
