Talletuskorkoa lasketaan 3,75 prosenttiin. Seuraamme EKP:n tiedotustilaisuutta suorassa lähetyksessä klo 15.40 alkaen ja analysoimme studiossa päätöksen vaikutuksia.
Euroopan keskuspankin neuvosto päätti odotetusti keskeisen ohjauskorkonsa alentamisesta. Talletuskorkoa lasketaan prosenttiyksikön neljänneksellä, eli neljästä prosentista 3,75 prosenttiin.
Koronalennukset tulevat voimaan 12.6. alkaen.
Lisäksi perusrahoitusoperaatioiden korko on tuolloin 4,25 prosenttia ja maksuvalmiusluoton korko 4,50 prosenttia. Myös niitä siis laskettiin prosenttiyksikön neljänneksellä.
EKP:n neuvosto katsoi, että hintapaineet ovat heikentyneet ja inflaatio-odotukset ovat laskeneet kaikilla tarkasteluväleillä. Sen mukaan rahoitusolot on pidetty kireinä vaimentamalla kysyntää ja pitämällä inflaatio-odotukset ankkuroituina inflaatiotavoitteeseen.
Toisaalta, EKP toteaa, että viime vuosineljännesten suotuisasta kehityksestä huolimatta euroalueen sisäiset hintapaineet ovat edelleen korkeat palkkojen vahvan nousun vuoksi, ja inflaatio pysynee tavoitetta nopeampana vielä hyvän aikaa ensi vuoden puolellakin.
Se myös ilmoittaa, että neuvosto ei sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.
EKP:n pääjohtajan Christine Lagarden mukaan muun muassa inflaatiota koskevat arviot tehdään kokous kokoukselta.
– Markkinat tekevät sen mitä niiden täytyy tehdä, me teemme mitä meidän täytyy tehdä, hän sanoi.
Yle Uutiset seuraa korkokokouksen jälkeistä EKP:n tiedotustilaisuutta suorassa nettistriimissä klo 15.45 alkaen. Asiantuntijana studiossa korkopäätöstä analysoimassa on OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen.
Selvää lupausta korkokehityksen suunnasta ei siis keskuspankilta heru.
– Markkinat joutuvat arvailemaan, mihin suuntaan mennään, Heiskanen sanoo.
Korkojen laskun odotetaan vaikuttavan moniin asioihin, mistä voi lukea tarkemmin tästä jutusta.
Muun muassa eurokriisin ja koronapandemian aikana EKP:n rahapolitiikka oli varsin kevyttä, mikä yleisen talouskehityksen myötä oli omiaan kiihdyttämään inflaatiota.
Keskuspankin keskeisimpiä tehtäviä on hintavakauden ylläpitäminen, mitä varten nolla- ja osin jopa negatiivisten korkojen ajasta siirryttiin sarjaan ohjauskorkojen nostoja.
Kuluttajahintojen vuosimuutos on kuitenkin suurelta osin lähestynyt EKP:n tavoittelemaa tasoa, minkä takia uusista koronnostoista on voitu luopua.
Vaikka näkymiin liittyy epävarmuutta, on EKP jo useamman kuukauden ajan viestinyt, että kesäkuussa korkoa voidaan alentaa.
Suomessa korkopäätös kiinnostaa etenkin asuntovelallisia, sillä täällä suurin osa asuntoluotoista on vaihtuvakorkoisia. Yleisin viitekorko on 12 kuukauden euribor.
Tämänpäiväisessä EKP:n tiedotustilaisuudessa keskeistä on se, mitä keskuspankki sanoo yleisistä talousnäkymistä ja hintakehityksestä. Markkinoita kiinnostaa se, onko todennäköistä että koronlaskuja lähiaikoina jatketaan, vain jääkö tämänkertainen prosenttiyksikön neljänneksen suuruinen alennus yksittäistapaukseksi.
Juttua päivitetään.