Hallitus tavoittelee osassa uudistuksiaan EU-säännösten mahdollistamaa minimitasoa.
Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) esitteli tänään tiedotustilaisuudessa hallituksen esityksiä, jotka toteutuessaan tiukentavat Suomen maahanmuuttolinjaa merkittävästi.
Siirtolaisuusinstituutin erikoistutkija Erna Bodström pitää esityksiä ongelmallisina. Hän huomauttaa, että uudistuksia ollaan tekemässä ikään kuin pienissä paketeissa, mutta niiden vaikutuksia ei ole arvioitu kokonaisuutena.
Sisäministeri Rantanen sanoi torstaina tiedotustilaisuudessa, että Suomen verrokkina uudistuksissa ovat muut Pohjoismaat.
– Sijoitumme Pohjoismaissa sille tasolle, mille muutkin Pohjoismaat tulevat sijoittumaan, jos eivät jo ole siellä, Rantanen sanoi.
Bodströmin mielestä Suomi pyrkii nyt maahanmuuttolinjauksissaan EU-säädösten alatasolle. Hallitus tiedottikin torstaina, että esimerkiksi kansainvälisen suojelun lupien kesto aiotaan lyhentää ”EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin”.
– Kyllä minä vertaisin meitä Itä-Eurooppaan siinä vaiheessa, Bodström sanoo.
Bodström huomauttaa, että EU-säännösten alatasoa ei ole tarkoitettu tavoitteeksi, johon pitäisi pyrkiä.
– EU-säädökset on laadittu Itä-Euroopan maiden varalta takaamaan minimitaso. Nyt käytännössä me pyrimme sille minimitasolle, mikä Itä-Euroopassa on ollut koko ajan.
Ongelmallisena yksityiskohtana Bodström nostaa esiin rajamenettelyn nopeat turvapaikkaprosessit.
– Pidän epätodennäköisenä, että esimerkiksi haavoittuvuudet pystyttäisiin tehokkaasti tunnistamaan siinä.
Bodströmin mukaan esimerkiksi seksuaalivähemmistöön kuuluminen on yleensä sellainen asia, joka ei välttämättä selviä nopeassa turvapaikkaprosessissa.