Tavaroiden korjauttamisesta voisi tehdä nykyistä helpompaa. Tähän voisi auttaa esimerkiksi uusien korjausammattilaisten kouluttaminen ja korjaamisen uutta halvempi hinta.
Pauliina Happo,
Paula Tiessalo
Suomalaiset ovat tottuneita kierrättämään, mutta kotitalouksien tavaroiden korjauttamiselle on yhä monia esteitä.
Kuluttajia tavaroiden korjauttamiseen kannustaisi palveluiden parempi saatavuus, tieto korjaustöitä tekevistä ja korjauksen uutta tavaraa edullisempi hinta.
EU valmistelee kiertotalouden edistämiseksi lainsäädäntöä, joka asettaa yrityksille uusia vaatimuksia muun muassa tuotteiden korjattavuuteen, varaosien saatavuuteen ja korjauspalveluiden saavutettavuuteen.
Helsingin yliopisto, Suomen ympäristökeskus Syke ja ilmasto- ja kestävyyskysymyksiin keskittyvä asiantuntijayritys Tyrsky-Konsultointi ovat selvittäneet korjauspalveluiden nykytilaa ja korjaamisen esteitä ja mahdollisuuksia.
Korjausseteli laskisi palvelun hintaa kuluttajalle
Hanketyöryhmä esittää korjausseteliä, jolla korjaustyön hintaa saataisiin kuluttajalle halvemmaksi. Korjausseteliehdotus koskisi kenkä- ja nahkatavaroiden, vaatteiden, suurten ja pienten kodinkoneiden, kodin elektroniikan, huonekalujen, polkupyöriä ja urheiluvälineiden korjaamista.
Tällainen on ollut käytössä esimerkiksi Itävallan Wienissä vuodesta 2020. Korjausseteli on siellä käytössä noin sadassa laatukriteerit täyttävässä eri tavaroiden korjausalan yrityksessä. Kuluttaja saa 50 prosentin alennuksen korjauspalvelun käytöstä. Maksimi-alennus on 100 euroa.
Suomessa selvityksen yhteydessä tehdyn kuluttajakyselyn perusteella kaksi kolmasosaa vastaajista käyttäisi melko todennäköisesti tai erittäin todennäköisesti tällaista toimintatapaa. Kyselyyn osallistui 1 000 ihmistä.
Wienissä yritykset vähentävät korjaussetelin avustussumman suoraan korjauksen hinnasta ja laskuttavat Wienin kaupungilta tämän summan jälkikäteen.
On myös olemassa malleja, joissa kuluttaja maksaa täyden hinnan, mutta saa osan maksusta jälkikäteen esimerkiksi kunnalta takaisin.
Korjauseteli olisi samantapainen kuin palveluseteli, mutta kattaisi vain osan kustannuksista.
Pätevistä korjaajista on pulaa
Työryhmä esittää, että korjausseteliä kokeiltaisiin Suomessa aluksi pilottina, johon voitaisiin hakea esimerkiksi EU:n tai Sitran hankerahoitusta.
– Emme vielä tiedä, mikä Suomessa toimisi. Pilotin aikana voisi testata näitä eri malleja ja eri rahoitusmalleja, ehdottaa tutkimusjohtaja Kati Berninger Tyrsky-Konsultoinnista.
Syken erikoistutkijan Hannu Savolaisen mukaan päätoimisella korjaustoimialalla on Suomessa viime vuosina työskennellyt noin 5 000 työllistä. Heistä noin 55 prosenttia on yrittäjiä ja loput palkansaajia. Tulevaisuudessa työvoiman tarve korjauspalveluissa riippuu siitä, kuinka paljon kotitalouksien tavaran korjauttaminen kasvaa.
– Esimerkiksi, jos kotitalouksien kulutusmenot korjauspalveluihin kasvaisivat noin 4,5-kertaisiksi eli 10 prosenttia uusien tavaroiden ostoista käytettäisiin rikkoutuneiden tavaroiden korjaukseen, niin työvoimaa tarvittaisiin 8 000 henkilöä.
Nykyisin tavaroiden korjaamisen esteenä ovat pienten korjausyritysten rajalliset resurssit ja pula työvoimasta.
– Korjauspalveluiden saavutettavuus on tärkeää: korjauspalvelun on oltava joko riittävän lähellä tai sitten korjauspalveluiden olisi oltava kaikkien saavutettavilla esimerkiksi verkkopalvelun kautta, kuvailee Berninger.
Työryhmä ehdottaa, että koulutusjärjestelmää olisi kehitettävä siten, että korjaamisen ammattilaisia olisi nykyistä enemmän tarjolla.
– Esimerkiksi tekstiilihuoltajan koulutuksessa olisi tarvetta painottaa korjaamista ja huoltamista. Meillä ei ole myöskään esimerkiksi mobiililaitteiden tai kodinkoneiden huollon korjaamiseen valmentavaa perustutkintoa, luettelee Berninger.