Muistisairauksien diagnoosit ovat vähentyneet rokotteen jälkeen muun muassa Yhdysvalloissa. Tulokset ovat lupaavia, vaikka yhteyttä ei ole vielä varmistettu.
Suomessa on käynnistynyt maailman ensimmäinen laaja satunnaistettu tutkimus, jossa selvitetään, vähentääkö käytössä oleva vyöruusurokote muistisairauksien esiintymistä.
FinDementia-tutkimukseen otetaan mukaan yli 33 000 vähintään 76-vuotiasta osallistujaa eri puolilta Suomea.
Tutkimuksessa kolme neljästä osallistujasta saa satunnaistuksen perusteella kaksi annosta vyöruusurokotetta. Neljännes osallistujista saa vastaavasti lumerokotteen.
Tavoitteena on lisätä luotettavaa tieteellistä näyttöä siitä, voiko vyöruusurokotus ehkäistä muistisairauksia vaikuttamalla kehon puolustusjärjestelmän kautta hermoston tulehdusreaktioihin.
Mutkan kautta mukaan
Yksi tutkimukseen osallistuvista on himankalainen Pirjo Penttilä. Hän haki rokotuksen Kokkolan rokotetutkimusklinikalta yhdessä miehensä kanssa.
Alun perin kutsu tutkimukseen tuli hänen 81-vuotiaalle miehelleen.
– Sanoin silloin vähän leikilläni, että voisinhan minäkin osallistua, mutta en ollut vielä täyttänyt 76 vuotta. Sitten miehen aika siirtyi. Kysyttiin, minkä ikäinen olen ja tulenko mukaan, Penttilä kertoo.
Hänelle tärkein syy osallistumiseen on suoja vyöruusua vastaan, mutta mahdollinen dementiasuoja on kuitenkin mielenkiintoinen lisä. Kaksi vyöruusurokotetta maksaa yli 400 euroa, joten sekin vaikutti osallistumispäätökseen.
Kuuntele toimittaja Petri Kuikan jutusta tarkemmin, millaisesta tutkimuksesta on kyse:
Havainnoivaa näyttöä useista maista
Tutkimuksessa käytettävä Shingrix-vyöruusurokote on ollut käytössä EU:ssa vuodesta 2018, ja sitä on annettu yli 25 miljoonalle henkilölle. Rokotteen on todettu antavan hyvän ja pitkäkestoisen suojan vyöruusua vastaan.
Muistisairauksien diagnoosit ovat vähentyneet laajojen vyöruusurokotusten aloittamisen jälkeen esimerkiksi Yhdysvalloissa, Englannissa ja Australiassa.
Tulokset ovat olleet johdonmukaisia ja lupaavia, mutta varsinaista syy-yhteyttä ei ole voitu varmistaa ilman laajamittaista, satunnaistettua tutkimusta.
– Suomen kattavat terveysrekisterit mahdollistavat innovatiiviset tutkimukset, jotka voivat tuoda merkittävää kansanterveydellistä tietoa, kertoo Suomen rokotetutkimuksen tieteellinen johtaja Arto Palmu.
Hän korostaa, että rekistereitä käyttämällä voidaan kerätä terveystietoja pitkän aikaa isoistakin joukoista.
Rekisteriseuranta kestää vähintään kolme vuotta, ja ensimmäisiä tuloksia voidaan odottaa vuonna 2030.
– Dementia on vakava sairaus ilman tehokkaita ehkäisykeinoja. Muistisairaudet ovat merkittäviä yksilön, perheen, terveydenhuollon ja talouden kannalta. Mikä tahansa menetelmä niiden ehkäisemiseksi olisi äärimmäisen arvokas, Palmu sanoo.
