Lohenkalastuksen mahdollisuudet ovat olleet Tenolla aallonpohjassa koko 2020-luvun. Viime kesän pienestä elpymisestä huolimatta lohen tilanne on yhä heikko.
Luonnonvarakeskuksen mukaan lohitilanne Tenolla ei lupaa paranemista tällekään kesälle.
Tutkija Panu Orell esitteli tuoreimpia lohikannan tutkimustuloksia paikallisille Karigasniemen kylätalolla viime viikolla, eikä hänellä ollut hyviä uutisia kerrottavana.
– Lohitilanne Tenolla on ollut erittäin huono jo vuodesta 2019 lähtien, vaikka viime kesänä Tenoon nousikin kaksi kertaa enemmän lohta kuin edellisenä vuonna, sanoo Orell.
Luken tilastojen mukaan Tenoon nousi viime vuonna noin 15 000 lohta, mutta lohikannan kunnollinen elpyminen vaatisi vähintään 30 000–40 000 lohta.
Maa- ja metsätalousministeriö kertoo, että Suomi ja Norja ovatkin yhdessä päättäneet jatkaa lohen kalastuskieltoa Tenolla tänäkin kesänä.
Kalastus tapahtuu siis vuonna 2024 voimaan tulleen kalastussäännön määräysten mukaisesti.
Lohenpoikasista suurin osa kuolee pian mereen laskemisen jälkeen
Vain harvoissa joissa pystytään seuraamaan, mitä lohelle tapahtuu merellä ja kuinka moni palaa takaisin.
Maailman lohijoista ja Finnmarkin alueelta saatu tieto kertoo selkeän viestin: poikaset selviävät entistä heikommin merivaellukselta takaisin aikuisina Tenoon ja muihin jokiin.
– Muista joista saattujen tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että siellä merialueella on se isoin ongelma.
Suurin osa lohenpoikasista kuolee pian mereen laskun jälkeen, koska siirtyessään joesta suolaveteen ne joutuvat tautien ja loisten hyökkäyksen kohteeksi.
– Kun lohen poikaset menevät mereen, ne tarvitsevat heti oikeanlaista ravintoa ja sitä pitää olla riittävästi. Lohi kohtaa siellä suuria haasteita, kertoo Orell.
Teno on merkinnyt paikallisille elämää ja toimeentuloa
Paikalliset kuuntelivat Karigasniemen kylätalolla Orellia murheellisin mielin. Teno on aiemmin merkinnyt heille elämää ja toimeentuloa, mutta nyt ihmisillä on totuttava ajatukseen, että entiset ajat eivät ehkä enää palaa.
– Sehän oli silloin aikoinaan erittäin tärkeä asia. Kun kevät tuli ja vesi avautui, mentiin tietysti joelle kalastamaan, muistelee Hans Niittyvuopio.
Myös Jarmo Rasmus muistaa, että lohi ja myös muut kalat olivat tärkeitä ruokakaloja perheille.
– Jokaisella oli vene, ja he alkoivat kalastaa. Silloin ei ollut mikroruokia kaupassa, joita äidit olisivat voineet lähteä hakemaan kuten tämän ajan äidit, toteaa Rasmus.
Hans Kitti kuunteli ja osallistui aktiivisesti keskusteluun. Hänestä oli hyvä kuulla, millaisessa tilassa Tenon lohi on.
– Saa nähdä miten lohitilanteelle käy, ei se varmaan minun elinaikanani parane.
