Hallitus esittää useita tiukennuksia maahan saapumiselle. Kysyimme ajatuksia asiasta maahanmuuttajilta ja heidän parissaan työskenteleviltä.
Hallitus antoi tänään torstaina eduskunnalle käsiteltäväksi useita maahanmuuttoon vaikuttavia esityksiä. Esitykset sisältävät useita tiukennuksia maahanmuuttoon. Kysyimme maahanmuuttajilta ja asiantuntijoilta, mitä ajatuksia lakiesitykset heissä herättävät.
Nykyisellä hallituksella on paniikilla ja pelolla johtamisen taktiikka, sanoo Monihelin hallituksen jäsen, Startup Refugees -yhdistyksen toimitusjohtaja Aicha Manai.
Moniheli on maahanmuuttajien kotoutumista edistävä kattojärjestö.
– Turhauttavaa. Suomi on pieni maa ja koko Eurooppa ikääntyy. Emme näe pakolaisia osaajina vaan taakkana – meidän pitää lähteä muuttamaan tätä asetelmaa, Manai sanoo.
Hänen mukaansa ihmiset katoavat Suomen maaseuduilta, väestö ikääntyy ja koko ajan puhutaan siitä, että Suomeen tarvittaisiin kansainvälisiä osaajia.
– Samalla meidän toimet puhuvat aivan jotain muuta. En näe päätöksissä mitään järkeä.
Suomessa ei ole riittävästi osaavaa työvoimaa
Aicha Manain mukaan elinkeinoelämä on jo pitkään ilmaissut, ettei Suomesta löydy riittävästi ammattiosaajia.
– Mikä on hallituksen ratkaisu siihen? Tehdään kaikesta vielä vaikeampaa: vaikeutetaan täällä jo olevien kansainvälisten osaajien elämää.
Manai kyseenalaistaa esitysten lainmukaisuuden ja uskoo, ettei asiantuntijoita ei ole tarpeeksi kuultu esityksiä tehtäessä.
Startup Refugees -yhdistyksen taitojen kehittämispäällikkö Arkan Aal-Owayefin mukaan monet maahantulijoista haluaisivat tehdä työtä ja perustaa Suomeen yrityksen.
– Saan paljon puheluita, joissa he ilmaisevat epäuskonsa ja pelkonsa nykyistä linjaa kohtaan. Ihmiset ovat epävarmoja omasta ja perheidensä kohtaloista, Aal-Owayef sanoo.
Hän uskoo, että monet ulkomailla olevat, jotka suunnittelevat Suomeen muuttamista, miettivät nyt kahdesti Suomeen tulemista, koska siitä voi tulevaisuudessa tulla paljon haastavampaa.
– Kahdeksan vuoden odotusaika on liikaa, kun vaihtoehtoina on Euroopan maita, joihin kansalaisuuden saa paljon helpommin. Esimerkiksi Saksassa päin vastoin aikaa lyhennetään: kahdeksasta vuodesta viiteen, ja jos osaa kielen ja omaa työpaikan, odotusaika on kolme vuotta.
Talous voi heiketä
Aal-Owayef huomauttaa, että päätöksillä voi olla myös taloutta heikentäviä vaikutuksia.
– Eläkeläisten määrä kasvaa maassa koko ajan ja Suomi tarvitsee uusia nuoria lahjakkuuksia, jotka voisivat täyttää vallitsevaa työntekijäpulaa. He menevät tulevaisuudessa muualle, Aal-Owayef sanoo.
Joensuulainen Tatyana Madzhugina on asunut Suomessa 20 vuotta, hän tuli maahan 14-vuotiaana ja on nyt Suomen kansalainen. Hänen mukaansa kiristykset tulevat todennäköisesti vaikuttamaan niin, etteivät maahanmuuttajat enää halua tulla Suomeen.
– Odotusajat pitenevät. Uskon, että monet maahan tulemista harkitsevat asiantuntijat menevät nyt muualle Eurooppaan, koska Suomessa kansalaisuuden saaminen tulisi kestämään niin kauan. Osaava työvoima menee muualle, eikä tule Suomeen.
Madzhugina ei näkisi tarvetta erilliselle kansalaisuuskokeelle Suomen kansalaisuuden saamiseksi.
– Tällä hetkellä yleisen kielitutkinnon -testi määrittelee hyvin suomen kielen osaamisen tason.