Asiantuntijan mielestä kaikki keinot kannattaa ottaa käyttöön rokotetutkimuksessa, mutta tekoäly ei ole oikotie nopeisiin tuloksiin.
Tekoäly valtaa yhä uusia aloja, nyt myös rokotetutkimuksen.
Britannian yleisradioyhtiö BBC kertoo viime viikolla julkaisemassaan jutussa ”maailman ensimmäisestä tekoälyn suunnittelemasta rokotteesta”.
Cambridgen yliopiston tutkijaryhmän mukaan tämä on ensimmäinen kerta, kun rokotteen keskeinen osatekijä on suunniteltu kokonaan tekoälyn avulla ja testattu myös ihmisillä.
Rokote on suunniteltu toimimaan kaikkia koronaviruksen muunnoksia vastaan.
Journal of Infection -lehdessä julkaistussa artikkelissa todetaan, että rokotteen vaikutus immuunijärjestelmään on kohtuullinen.
Tutkijoiden mukaan kiinnostava tulos on kuitenkin se, että tekoäly on hyvä suunnittelemaan rokotteita mahdollisia pandemioita varten silloin, kun virukset muuttuvat.
Tekoäly auttaa pysymään muuttuvien virusten perässä
Jotkin virukset muuttavat muotoaan niin tehokkaasti, että rokotteet vanhenevat nopeasti. Esimerkiksi Covid- ja kausi-influenssarokotteita täytyy päivittää säännöllisesti.
– Yritämme nyt päästä kehityksen edelle, että voisimme suojautua tulevilta epidemioilta ja pandemioilta, sanoo professori Jonathan Heeney.
Tutkimusryhmä tekee jo eläinkokeita yleisille kausi-influenssarokotteille, joita ei tarvitsisi mukauttaa vuosittain, sekä H5N1-lintuinfluenssarokotteelle siltä varalta, että nykyisin lintuja tuhoava virus muuttuisi ihmispandemiaksi.
He tutkivat myös ebolaa vastaan kehitettävää rokotetta. Kongon demokraattisessa tasavallassa käynnissä olevan epidemian aiheuttaa laji, jolle ei ole vielä rokotetta.
Tekoäly suunnitteli ”superantigeenin”
Yleensä rokotteet suunnitellaan käyttäen nykyistä viruskantaa.
Cambridgen tutkijat hyödynsivät tunnettuja geneettisiä koodeja useista koronaviruksista, joita tekoäly analysoi.
Tekoäly suunnitteli ”superantigeenin”, joka voisi kouluttaa kehon oman immuunijärjestelmän suojautumaan koko virusperhettä vastaan myös silloin, jos virukset mutatoituvat tai uusi tartunta siirtyisi eläimistä ihmisiin.
Antigeeni on rokotteen molekyyli, joka saa aikaan immuunivasteen ihmisen kehossa sairautta vastaan.
Kliinisiä kokeita ei voi ohittaa
Tampereen yliopiston kokeellisen immunologian professori Mika Rämet pitää tekoälyrokotetutkimusta kiinnostavana.
– Kannattaa hyödyntää kaikkia apukeinoja, joita pystytään käyttämään.
Tekoäly ei kuitenkaan ole oikotie nopeisiin tuloksiin, Rämet arvioi.
– En näe, että tekoälyn avulla pystyttäisiin korvaamaan kliinisiä rokotekokeita.
Etenkin turvallisuuteen ja puolustusvasteeseen liittyvät asiat täytyy tutkia myös tulevaisuudessa samaan tapaan kuin aiemmin.
– Puolustusvasteen muodostuminen ja harvinaisten haittavaikutusten ennustaminen ovat niin monitahoisia asioita.
Tekoäly voi löytää ”kultajyviä”
Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän (KRAR) puheenjohtaja Kirsi Valtonen pohtii myös, voiko tekoälyn käyttöön sisältyä riskejä.
– Tämä on mielenkiintoinen uusi aluevaltaus tekoälyltä, mutta se ei ole täydellinen ja voi tehdä virheitä.
Valtonen uskoo, että tekoälyseulonta voi vähentää ihmistyötä, mutta se tuskin poistaa kaikkea käsityötä.
Pitkällä tähtäimellä Valtonen pitää mahdollisena, että tekoäly voi viedä rokotetutkimusta eteenpäin sellaisia tauteja vastaan, joihin on ollut vaikeaa kehittää tehokasta ja turvallista rokotetta. Tällaisia sairauksia ovat muun muassa hepatiitti C ja malaria.
Jos tekoäly pystyy seulomaan ison määrän dataa ja virusten tai bakteerien pintarakenteita, joita kohtaan rokotteet suunnataan, tämä voi säästää aikaa.
– Sieltä voisi löytyä kultajyviä, joita voisi hyödyntää hankalimpien rokotteiden kehittämisessä.
- Areena-dokumentissa pohditaan, mistä koronavirus ilmestyi.
