Olisitko valmis antamaan vakuutusyhtiölle luvan tarkkailla paljon harrastat liikuntaa, jotta vakuutuksesi paranee?
Sellaista lisäpalvelua Suomessa tarjoaa Nordea osana henkilövakuutuksiaan.
Saadakseen edun, asiakkaan on liitettävä aktiivisuutta mittaava laite tai sovellus Nordean MyLife -sovellukseen. Eli annettava sovellukselle pääsy esimerkiksi älykellosta kertyvään dataan.
Lisäpalvelu ei rokota liikkumattomuudesta. Olemalla aktiivinen voi ainoastaan korottaa kertakorvattavien vakuutusten korvaussummaa. Esimerkiksi kuoleman tai pysyvän työkyvyttömyyden varalle otettu vakuutus on kertakorvattava.
Korotus perustuu ”aktiivisuuspisteisiin”, joita saa harrastamalla liikuntaa riittävän korkealla sykkeellä. Jokainen aktiivinen minuutti muuttuu yhdeksi pisteeksi. Vielä enemmän hengästyttävä liikunta tuottaa kaksi pistettä per minuutti.
Päivittäisistä pisteistä lasketaan 100 päivän keskiarvo, jonka perusteella korotuksen voi ansaita. Nordean Henkivakuutus Suomi Oy:n toimitusjohtaja Pekka Luukkasen mukaan Nordea saa tietoonsa ainoastaan sovelluksen laskeman pistemäärän. Tarkempi data jää sovelluksen tuottaneelle suomalaiselle ohjelmistoyritys Wellmolle.
Nykyaikana kaikki data voi olla yrityksille arvokasta kauppatavaraa. Kerääntyneistä tiedoista voi muodostaa tiivistettyä yhteenvetotietoa eli aggregaattidataa, josta yksittäisen ihmisen osuutta ei voi enää erottaa
Arkiliikkujan pisteillä saa 15 prosenttia paremman turvan
Kun saavuttaa ”arkiliikkujan” pistetason eli 20 pistettä, vakuutusturva nousee 15 prosenttia. 25 prosentin korotus vaatii ”aktiiviliikkujan” tason eli 45 pistettä.
– Arkiliikkujaksi nyt lähtökohtaisesti pääsee [päivittäisellä] vähän reippaammalla parinkymmenen minuutin kävelyllä, sanoo Luukkanen.
Pisteytys pohjaa pitkälti sykkeeseen, joten esimerkiksi kuntosaliharjoittelua sovellus ei välttämättä osaa pisteyttää oikein. Siksi asiakas voi myös itse lisätä sovellukseen liikkumistaan, sanoo Luukkanen.
Luukkanen uskoo, että myös vakuutusyhtiö hyötyy, kun se kannustaa asiakkaita liikkumaan. Terveellisemmin eläville sattuu luultavasti vähemmän tapaturmia ja sairastumisia.
”Jokainen voi tietojohtaa itseään”
Dataseurantaan ja uusiin teknologioihin perustuvia vakuutuksia kutsutaan älyvakuutuksiksi. Suomeen trendi alkoi rantautua noin kymmenen vuotta sitten. Vastaavia terveyteen liittyviä palveluita kokeilivat myös ainakin OP ja Lähi-Tapiola, mutta Nordean tuote on nykyään lajinsa ainoa Suomessa.
– Pilotin kokemukset olivat rohkaisevia, mutta tuolloin arvioitiin, ettei aika ollut vielä kypsä kyseisen kaltaiselle ratkaisulle. Tämän vuoksi pilottia ei jatkokehitetty kaupalliseksi tuotteeksi. Pilotti päättyi kesällä 2016, sanoo OP Pohjolan viestintä Ylelle.
Nyt markkina voi olla palveluille otollisempi, sillä älykellot ovat yleistyneet vauhdilla ja ihmiset ovat jo tottuneet luovuttamaan dataansa yrityksille.
– Tämä ajatusmalli, että jokainen meistä voi tietojohtaa itseään jotenkin kauhean datavetoisesti, on myynyt itsensä läpi viimeisen kymmenen vuoden aikana, sanoo AIDEMOC -tutkimushanketta vetävä kognitiotieteen dosentti Anna-Mari Wallenberg Helsingin yliopistosta.
Verkkokauppa.comin category manager Ari Sistosen mukaan heillä älykellojen, urheilukellojen ja älysormusten kuluttajamyynti on kasvanut vuosittain noin 15 prosenttia edellisen viiden vuoden aikana.
Vakuutusalan suunnannäyttäjä
Jo kuusi vuotta sitten Nordean Luukkanen ennusti, että terveystietojen seuranta tulee yleistymään vakuutusalalla. Johtaja arvioi, että vakuutus- tai terveydenhuoltosektorit eivät kestä nykyistä mallia, jossa asiakkaalla ei ole vastuuta elintavoistaan.
– Tällä hetkellä ei haluta käydä keskustelua, jossa asiakas ottaisi vastuuta itsestään nykyistä enemmän. Osa ajattelee, että personointi on väärin, hän sanoi Ylen jutussa.
Toimitusjohtajan kanta ei ole vuosien varrella muuttunut. Hän pitää aihetta jopa ajankohtaisempana nyt. Julkinen talous on kriisiytynyt ja sosiaali- ja terveysmenot syö valtion budjetista leijonanosan.
– Ei olla enää kaukana, kun ruvetaan kysymään, että onko verovaroista kustannettava sellaisia hoitoja, mitkä ovat vahvasti elämäntapaan liittyviä.
Luukkasen mukaan tällä hetkellä Nordean hyvinvointietua käyttää toista kymmentä tuhatta asiakasta.
Varsinkin Yhdysvalloissa ja Aasiassa älyvakuutukset ovat toimitusjohtajan mukaan jo paljon yleisempiä kuin Euroopassa.
Yhä kohdennetumpaa vakuuttamista
Maailmalla parhaiten läpilyönyt älyvakuutus lienee käyttöperusteinen (UBI) autovakuutus. Siinä autoon lisätään laite, joka seuraa kuluttajan ajokäyttäytymistä. Tällöin ajotavalla on vaikutusta vakuutuksen hintaan, myös negatiivisesti.
Hyvin pitkälle terveysvakuutuksia on jo pelillistänyt esimerkiksi Iso-Britanniassa toimiva vakuutusyhtiö Vitality, jonka ohjelmassa pisteitä voi ansaita muun muassa mittaamalla verenpaineen, meditoimalla ja pudottamalla painoa. Pisteillä voi ansaita itselleen muun muassa ilmaisen älykellon.
Vakuutusoikeuden professorin Olli Norroksen mukaan se, että vähempiriskinen asiakas saa vakuutuksen paremmilla ehdoilla ei ole mitenkään erikoinen ajatus, vaan tärkeä osa vakuutusliiketoimintaa.
Norros on myös vakuutusriitoja ratkaisevan Vakuutuslautakunnan yksi puheenjohtajista ja sanoo, ettei ole siinä roolissa vielä törmännyt älyvakuutuksiin.
Tyypillisesti älyvakuutukset perustuvat kuluttajan suostumukseen, mutta sinänsä mitään lainsäädännöllistä estettä esimerkiksi huonompikuntoisten asiakkaiden erilaiselle hinnoittelulle ei periaatteessa ole, arvioi Norros.
Moraalisen murroksen äärellä
Dosentti Anna-Mari Wallenbergin mukaan yleisesti ottaen siirtymä käyttäytymisperusteiseen vakuutukseen on ollut käynnissä jo kymmenkunta vuotta. Älylaitteiden datan hyödyntäminen vakuutuksissa ei ole siis uusi juttu, mutta tuoreempi trendi on algoritmien käyttö datan analysoinnissa.
Teknologian kehityksen myötä kohta mikä tahansa on mitattavissa ja muunnettavissa käyttökelpoiseksi dataksi, sanoo Wallenberg. Se mahdollistaa myös ennakoivia järjestelmiä. Tällöin asiakkaasta kerättyjen tietojen perusteella voitaisiin jopa tehdä ennusteita tämän tulevaisuuden terveysriskeistä ja hyödyntää sitä tietoa vakuutuksen hinnoittelussa.
– Onko tämä se maailma, johon haluamme mennä?
Wallenbergistä on iso periaatteellinen kysymys, kuinka syvälle yhteiskunnan valvontakoneisto saa ulottua yksityisiin asioihin, kuten terveyteen.
Yksi ongelma on se, että kansalaiset eivät välttämättä ymmärrä, millaisiin olettamuksiin tällaiset tulevaisuuden järjestelmät pohjautuvat.
– Siinä on hirveän vahvana se oletus, että ihminen on oman onnensa seppä ja vakuutuksia annetaan sillä perusteella, minkälaisia päätöksiä olet tehnyt eikä sillä perusteella, millä tavalla sattuma sinun elämääsi puuttuu.
– Voi kysyä niin päin, että minkä vuoksi me niitä vakuutuksia hankitaan? Sen takia, että maailmassa tapahtuu kaikenlaisia asioita, jonka vuoksi me halutaan vakuutusturvaa. Vai sen takia, että me koitetaan jotenkin epätoivoisesti kontrolloida omaa elämänkulkuamme?
