Tapaturmavakuutuskeskuksen tutkimusjohtaja arvioi, että syynä tapaturmien lisääntymiseen on alan työpaine.
- Petri Kuikka
- Raila Paavola
Nyrkillä lyöntejä. Puremista. Raapimista. Lohjenneita hampaita.
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella työskentelevä Tero Jääskä on kohdannut mielenterveyshoitajana vaarallisia tilanteita.
Silti hän pitää työtään turvallisena.
– Vaikka väkivaltaisuus voi olla riski, henkilökunta on koulutettu käsittelemään tällaisia tilanteita ja koulutusta ylläpidetään säännöllisesti.
Uhkaavia tilanteita sattuu Jääskän mukaan kuitenkin harvoin, hänelle kymmenen vuoden aikana muutamia.
Työtaakan kasvu näkyy työtapaturmien määrässä
Suomalaisille palkansaajille sattui viime vuonna työtapaturmia enemmän kuin edellisenä: työpaikkatapaturmat lisääntyivät neljä prosenttia ja työmatkatapaturmat peräti 10 prosenttia.
Sitä ennen määrä on ollut vuosia laskussa – paitsi sosiaali- ja terveysalalla.
Tapaturmavakuutuskeskuksen tutkimusjohtaja Mika Tynkkynen arvelee, että syynä tapaturmien lisääntymiseen on sotealan kova työpaine.
Tilastot eivät kerro, miten työturvallisuudesta on organisaatioissa huolehdittu.
– Kokonaisuus on joka tapauksessa synkkä. Vahinkoja sattuu enemmän ja enemmän.
Useilla hyvinvointialueilla on paineita vähentää henkilöstöä säästösyistä. Työpaikkatapaturmien määrä voi kasvaa, jos työmäärä ei vähene vastaavasti, arvioi Tynkkynen.
Sote-alan työpaikkatapaturmista joka kolmas sattuu lähihoitajalle; määrä on ollut selvässä kasvussa. Seuraavaksi eniten sattuu sairaanhoitajille, mutta määrä on ollut laskeva.
Tapaturmista yleisiä ovat liukastumiset varsinkin talvella, lisäksi voidaan vaikka kompastua johonkin tai jäädä kiinni lattialle roikkuvaan lakanaan. Nostot, esineiden käsittelyt ja väkivaltatilanteet ovat myös yleisiä.
Väkivaltatilanteista aiheutuneet työtapaturmat ovat lisääntyneet. Esimerkiksi Jääskän työpaikalla Soitessa väkivaltatilanteet ovat työpaikkatapaturmien yleisin syy.
Työturvallisuus pitkälti ennakointia
Soiten psykiatrisella osastolla työturvallisuudesta on kuitenkin huolehdittu hyvin, sanoo mielenterveyshoitaja Tero Jääskä.
– Hoitajamitoitus on kohdallaan, hälytinjärjestelmät toimivat ja turvasolut auttavat hallitsemaan sekavia ja aggressiivisia potilaita paremmin.
Uhkaavien tilanteiden ennaltaehkäisyssä hoitajan tärkein työkalu on puhe ja rauhoittelu.
– On tärkeää luoda luottamuksellinen hoitosuhde, olla rauhallinen ja empaattinen. Täytyy pysähtyä ja kuunnella potilasta, pohtii Tero Jääskä.
Työtapaturmista raportoidaan aiempaa herkemmin
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella työtapaturmailmoitusten määrä on nousussa, mutta sairauspäiviä on korvattu vähemmän kuin ennen.
– Ilmoituksia on ollut enemmän, mutta niissä on ollut pienempiä tapaturmia, sanoo Soiten työhyvinvointipäällikkö Jukka Aro.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella taas vakuutusyhtiön korvaamien sairauspäivien määrä väheni viime vuonna yli 20 prosenttia, ja korvattujen vahinkojen, kuten lääkärikäyntien ja fysioterapian, määrä vielä enemmän.
Alueella tehdään kuitenkin työturvallisuusjärjestelmään aiempaa enemmän ilmoituksia työpaikkatapaturmista, läheltä piti -tilanteista ja turvallisuushavainnoista. Siihen on myös rohkaistu matalalla kynnyksellä.
Työsuojelupäällikkö Sari Kamppisen mukaan työstä on tullut turvattomampaa lisääntyneen väkivallanuhan vuoksi, mikä näkyy myös ilmoitusten määrässä.
Pohjanmaan hyvinvointialueella raportoitiin viime vuonna 2 700 työtapaturmaa, niistä tuhat läheltä piti -tilanteita ja 500 turvallisuushavaintoa. Myös HR-johtaja Juha Suikkanen korostaa ilmoitusten tärkeyttä työtapaturmien ennaltaehkäisyssä.