THL:n osastonjohtaja Otto Helven mukaan Andes-viruksen sairaustapauksia ei ole odotettavissa Suomeen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) osastonjohtajan Otto Helven mukaan Andes-hantaviruksen rantautuminen Suomeen on todella epätodennäköistä.
– Sairaustapauksia ei ole odotettavissa, Helve sanoo.
THL kertoi perjantaina, että kaksi suomalaista on mahdollisesti altistunut hantavirukselle lentokoneessa. He ovat nyt Suomessa.
Mahdollisesti altistuneet suomalaiset ovat oireettomia, ja THL on ohjeistanut heitä seuraamaan mahdollisten oireiden ilmaantumista.
Tartuntaa on syytä pelätä tai epäillä vain, jos on altistunut. THL on yhteydessä mahdollisesti altistuneisiin henkilöihin.
Tavallisimmin Andes leviää tiettyjen jyrsijöiden välityksellä. Näitä ei Euroopassa ole, muistuttaa Helve.
MV Hondius -risteilyaluksella levinnyt Andes on täysin eri virus kuin esimerkiksi Suomen myyrien levittämä hantavirus, josta voi saada myyräkuumeen.
– Niissä on täysin eri jyrsijälajit taudinkantajina, Helve sanoo.
Hantavirusta ei voi verrata koronaan
Helven mukaan Andes-hantavirus ei ole verrattavissa myyräkuumeeseen tai koronavirukseen.
– Se ei missään nimessä leviä nopeasti kuin koronavirus, vaan oikeastaan päinvastoin.
Tarttuakseen hantavirus vaatii paljon aikaa. Ajan määrä vaikuttaa tartunnan todennäköisyyteen. Ihmisten pitää olla myös erittäin lähellä toisiaan.
Koronaviruksesta hantaviruksen erottaa myös muuntuminen. Hantavirus ei muunnu nopeasti, toisin kuin koronavirus variantteineen.
Risteilyaluksella levinnyt Andes-hantavirus ei tartu helposti ihmiseltä toiselle.
Sairaus on vaarallinen, mutta oireita voi hoitaa
Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan tähän mennessä on vahvistettu kuusi hantavirustapausta. Kolme tartunnan saaneista on kuollut.
Alla olevalla grafiikalla näkyy risteilyaluksen reitti ja hantaviruksen käännekohdat. Nyt alus on matkalla Kanariansaarille.
Andes-tyypin hantavirus on sairautena hyvin vaikea. Oireet ovat aluksi samanlaisia kuin flunssassa tai vatsataudissa. Taudin oireet alkavat tavallisesti noin kahden viikon kuluttua tartunnasta.
Helve kertoo, että tautia on tutkittu verrattain vähän. Tutkimuksen tapauksille hoito ei välttämättä ole ollut tavoitettavissa.
Sen vuoksi esimerkiksi Suomessa hoidettu tartunta voi olla ennusteeltaan ajateltua parempi.
– Jos henkilöllä osataan epäillä tautia ja hän pääsee tehohoitoon, niin on mahdollista, että hoidolla voidaan vaikuttaa ennusteeseen, Helve sanoo.
Tällä hetkellä HUS lähettää hantavirusnäytteet analysoitaviksi Ruotsiin.
Helven mukaan testaamista pystytään tarvittaessa kehittämään nopeasti Suomessa. Testin kehittämistä ei kuitenkaan ole päätetty aloittaa.
