Teknologiayhtiö Apple julkisti alkukesästä oman tekoälysovelluksensa, jonka se on luvannut tuoda käyttäjilleen loppuvuodesta. Euroopassa sovellusta ei julkaista ainakaan tänä vuonna.
Sosiaalisen median jätti Meta on kehittänyt useita avoimia laajoja kielimallejaan vapaasti käytettäväksi, mutta EU-alueelle yhtiö ei ole niitä tuonut lisensoitavaksi. Meta ei myöskään ole näillä näkymin tuomassa näihin kielimalleihin perustuvia tekoälyavustajia eurooppalaisten käytettäväksi.
Saman ratkaisun on tehnyt hakukoneyhtiö Google, joka esitteli keväällä oman tekoälyä hyödyntävän hakuominaisuuden. Euroopassa hakukoneen vastaukset koostuvat jatkossakin listasta linkkejä ja mainoksia.
Syy, miksi EU on jäänyt kaikkien näiden tekoälysovellusten ulkopuolelle, on amerikkalaisyritysten mukaan EU:n epämääräinen digisääntely.
EU:n tekoälyasetuksen parissa erityiasiantuntijan toiminut Anna-Mari Wallenberg ymmärtää teknologiayhtiöiden näkemystä. Helsingin yliopiston kognitiotieteen yliopistonlehtori Wallenberg huomauttaa, että viime vuosina voimaan tulleissa säädöksissä on auki olevia yksityiskohtia, jotka luovat koko viitekehykseen epävarmuutta.
– Näiden isojen yritysten näkökulmasta se on tietyssä mielessä ihan looginen perustelu, että sääntelytilanne on tällä hetkellä aika sekava ja paikoin arvaamaton, Wallenberg sanoo.
Hän huomauttaa, että eri sääntelyt vaikuttavat eri yrityksiin ja eri palveluihin. Osittain teknologiayhtiöiden pullikointi on oman valta-aseman suojaamista kilpailulta, osittain liiketoiminnallista laskemointia ja osittain epävarmuutta säännöistä.
Varovaisuuteen vaikuttaa myös se, että EU-sääntelyn rikkomisesta saattaa seurata valtavat sakot, jopa 10 prosenttia yhtiön globaalista liikevaihdosta. Jo nyt teknologiayhtiöt ovat saaneet miljardien eurojen sakkoja väärinkäytöksistä, viimeisimpänä Apple, jolle EU lätkäisi 1,8 miljardin euron sakon kilpailuaseman väärinkäytöstä musiikin suoratoistomarkkinoilla.
Euroopan kohtalo on eurooppalaisten käsissä
EU:n digisääntelyn tarkoituksena on luoda reilut säännöt nopeasti kehittyvälle teknologialle ja samalla suojata kuluttujien oikeuksia. Nyt sen pelätään tekevän Euroopasta tekoälyn takapajulan.
Wallenberg pitää Euroopan kelkasta putoamista monimutkaisena kysymyksenä.
Sääntely voi hidastaa EU-alueen teknologista kehitystä, kun uusimpia ohjelmistoja ei ole heti saatavilla tai ne julkaistaan täällä ilman kaikkia ominaisuuksia. Se todennäköisesti tekee kehityksestä myös kalliimpaa.
Toisaalta vielä ei tiedetä, kuinka merkittävä rooli tekoälyllä lopulta on.
Kesäkuussa amerikkalainen sijoitusrahasto Sequoia Capital julkaisi artikkelin, jonka mukaan generatiivisen tekoälyn on luotava 600 miljardin dollarin liikevaihto ennen kuin siihen sijoitetut rahat saadaan takaisin. Pari päivää myöhemmin amerikkalainen investointipankki Goldman Sachs julkaisi raportin, jossa muun muassa todettiin, että tekoälyn todella mullistavia vaikutuksia voidaan joutua odottaa vielä vuosia. Viime viikolla sijoitusyhtiö Elliott Management kertoi sijoittajilleen, ettei se usko monenkaan tekoälyratkaisun koskaan toimivan halutulla tavalla kustannustehokkasti.
Eurooppa saattaa pudota kelkasta, mutta myös kelkan vauhti voi pudota.
Wallenberg myös huomauttaa, että pelkästään muutaman ison teknologiayhtiön päätökset eivät tuomitse EU-aluetta ikuiseen pimeyteen.
– Euroopassa on paljon omaa asiantuntemusta. Meillä on isot tutkimuslaitokset, toimiva infrastruktuuri ja paljon hyvälaatuista dataa. Lisäksi meillä on kompaktin maanosan mahdollisuudet, Wallenberg toteaa.
– Se nyt on aika paljon eurooppalaisista itsestään kiinni, että ollaanko takapajulassa vai tuleeko meistä jotain ihan muuta.
Sääntely mahdollistaa uudet liiketoimintamallit
Siinä missä johtavan markkina-aseman saavuttaneet suuryritykset näkevät sääntelyn uhkana, pienemmät yritykset voivat sääntelyn ansiosta löytää uusia liiketoimintamalleja tekoälyn ympäriltä.
Yksi tällainen yritys on suomalaisen perustama Prifina. Piilaaksoon perustetun kasvuyrityksen ajatuksena on toimia alustana, jossa henkilökohtaiset tekoälysovellukset hyödyntävät ihmisten dataa heidän luvallaan.
– Meille EU-sääntely on ollut ennen kaikkea se käynnistäjä ja osittain myötävaikuttaja, jonka takia me uskalsimme ottaa yrittäjäriskiä ja lähteä rakentamaan tätä henkilökohtaisen datan ratkaisua, sanoo Prifinan asiakaskokemusjohtaja Valto Loikkanen, joka on myös yksi Prifinan perustajista.
Loikkanen viittaa kuusi vuotta sitten voimaan tulleeseen yleiseen tietosuoja-asetukseen eli GDPR:ään, joka velvoittaa yritykset ja organisaatiot antamaan ihmisille heistä kerätyn datan ilmaiseksi.
GDPR:n ansiosta Prifina on voinut alkaa rakentaa pilvipalvelua, jonne ihmiset voivat kerätä oman datansa eri palveluista. Prifinan alustalla käyttäjät antavat eri sovelluksille oikeuden hyödyntää heidän dataansa ilman, että data siirtyy käyttäjältä pois.
Yhtiön ensimmäinen julkaistu tuote on tekoälykaksonen, jolle käyttäjä voi luovuttaa esimerkiksi muistiinpanonsa. Kokeiluja on jo tehty muun muassa Vilnan yliopistossa, jossa luennoitsijan tekoälykaksonen avusti opiskelijoita kurssilla.
Loikkanen ei usko, että Euroopasta tulee tekoälyn takapajula. 450 miljoonan asukkaan manner on vielä houkutteleva markkina-alue, kunhan tuore sääntely selkeytyy.
– Ei digitaalisessa maailmassa voida elää yhtään sen erilaisemmin kuin muussakaan yhteiskunnassa, jossa asetetaan kansalaisille oikeuksia ja kansalaisten palvelijoille velvollisuuksia, Loikkanen toteaa.
Kuuntele Uutispodcastin jakso EU:n tekoälyasetuksesta viime vuoden kesäkuulta:
Tekoälyn väärinkäytön uhat kasvavat, mutta EU lupaa astua väliin
