Helsingin yliopiston Timo Miettinen ja VTT:n Janica Ylikarjula yllättyivät, miten kriittistä suhtautuminen eri mahdollisuuksiin Ukrainan tukemiseksi oli torstain vaaliväittelyssä.
EU:n yhteisvelkaa pidetään nyt Suomessa mörkönä, josta ei haluta puhua. Ylen aamussa torstai-illan eurovaalitenttiä kävivät läpi Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen akatemiatutkija Timo Miettinen ja teknologiatutkimuskeskus VTT:n kansainvälisten asioiden johtaja Janica Ylikarjula.
Ylikarjula sanoo, että oli hämmentävää nähdä, miten erilaisia näkemyksiä puoluejohtajilla oli Ukrainan tukemisesta.
– Yhteisvelka sanana tuntuu olevan niin toksinen. Vaikka sitä on jo otettu ukrainan tukemiseen – toki eri tavalla kuin koronakriisin aikana – niin siitä ei saa puhua. Yllättävää, miten kriittistä suhtautuminen eri mahdollisuuksiin Ukrainan tukemiseksi oli.
Enemmistö puolueista vastasi Ylen kyselyyn toukokuussa, etteivät tule hyväksymään uutta EU-velkaa. Vihreät, vasemmistoliitto ja RKP eivät kuitenkaan täysin torjuneet ajatusta.
Miettisen mukaan yhteisvelka on noussut käsitteeksi, jota pyritään välttelemään. Hänen mukaansa Euroopan vakausmekanismin (EVM) käyttö olisi huomattavasti ongelmallisempi vaihtoehto kuin yhteisvelan varaan rakentuva tukipaketti. EU sopi 50 miljardin tukipaketista Ukrainalle helmikuun alussa.
EVM:n mahdollisen käytön Ukrainan tukemiseksi nosti torstain vaalikeskustelussa esiin keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko.
Tutkija katsoisi avoimemmin vaihtoehtoja Ukrainan tukemiseksi
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) tuurasi torstaina puoluejohtajaansa, sairaana olevaa pääministeriä Petteri Orpoa. Häkkäsen mukaan velan ottaminen Ukrainan tukemiseksi ei ole ensisijainen vaihtoehto.
– Ei pidä hakea helppoja reittejä lisävelkaantumiselle yhdessä, vaan ensisijaisesti tehdä tahtotila, että kestävän talouden kautta Ukrainan tukeminen ja oman puolustuksen ylösnostaminen vaatii lisää veronmaksajien rahan käyttämistä, Häkkänen linjasi.
Miettisen mukaan Häkkäsen näkemys uusista ajatuksista Ukrainan tukemiseksi on hieman kyyninen.
– Kun Ranskalla ja Virolla on uusia ehdotuksia eurooppalaisen puolustusrahaston perustamisesta, niin ovatko kaikki vain yrityksiä paikata velkarahalla julkisen talouden ongelmia? Onko se ihan näinkään, Miettinen kysyy.
Hänen mukaansa Euroopassa on tarjolla luovia keinoja Ukrainan tuen ja puolustusteollisuuden vauhdittamiseksi.
– Katsoisin avoimemmin niitä ilman, että heti sulkisin vaihtoehtoja pois, Miettinen sanoo.