EU:n uusi lainsäädäntö nostaa rangaistusasteikkoa merkittävästi nykyisestä.
Argentiinanlattana on nimensä mukainen, pikkusormen mittainen, limainen lätty.
Se on myös haitallinen peto, jonka saaliita ovat maaperän muokkautumiselle tärkeät selkärangattomat eläimet kuten kastemadot.
Siksi argentiinanlattana päätyi EU:n vieraslajiluetteloon viime vuonna. Sen leviämistä pyritään toisin sanoen rajoittamaan Euroopassa.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Erja Huusela kertoo, että laji leviää erityisesti kauppapuutarhatuotteiden mukana, ruukuissa ja maa-aineksissa.
Saksassa sitä havaittiin jo vuonna 2008, Ruotsissa kaksi vuotta sitten. Suomessa ensimmäinen havainto tehtiin viime vuonna.
– Viime vuonna oli muutama havainto. Tämä vuonna on jo kaksi uutta havaintoa tullut tästä lajista, havukasvitaimien mukana Belgiasta kahdelta eri toimittajalta, Huusela sanoo.
Varsinkin kauppapuutarhoja kehotetaan huolellisuuteen argentiinanlattanan suhteen.
– Sitä voi olla vähän vaikea havaita, koska se piilottelee juuripaakuissa ja lähtee liikkeelle vasta hämärän tultua. Sen takia se voi helposti levitä kuluttajallekin taimien mukana, jos niitä ei tarkasteta, Huusela sanoo.
Vieraslajit suuri syy luontokadolle
Vieraslajit kulkeutuvat ihmisten mukana, tahallisesti tai tahattomasti. Viranomaiset pyrkivät jarruttamaan niiden kulkua, koska ne voivat aiheuttaa suurta vahinkoa paikalliselle luonnolle.
Vieraslajit ovat yksi suurimpia syitä luontokadolle, lainsäädäntöneuvos Karin Cederlöf maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo.
Nyt myös lait ja niiden pelotevaikutus otetaan käyttöön entistä järeämmin. EU:n ympäristörikosdirektiiviä ollaan panemassa toimeen päivittämällä Suomen rikoslakia.
Vieraslajien levittämisestä voi jatkossa saada jopa kolmen vuoden vankeustuomion. Se toki edellyttää tahallisuutta ja esimerkiksi huomattavaa vahinkoa ympäristölle.
– Voidaan puhua sellaisista esimerkeistä tai teoista, joissa ihminen päästää esimerkiksi vesistöön uutta haitallista vieraslajia. Syy tälle on se, että sieltä voi olla hyvin vaikeaa tai jopa mahdotonta poistaa tämä haitallinen vieraslaji. Toinen esimerkki on koirasuden päästäminen luontoon, sillä koirasusi on vakava uhka meidän alkuperäiselle lajille, sudelle, Cederlöf sanoo.
EU:n asettama takaraja on toukokuun loppu, mutta se voi tehdä tiukkaa. Jatkovalmistelu on tällä hetkellä käynnissä oikeusministeriön johdolla, ja lakiesitys pyritään antamaan eduskunnalle pian.
Vieraslajit hyötyvät ilmastonmuutoksesta
EU:n vieraslajiluettelo on kasvanut jo 114 lajin mittaiseksi. Suomen omassa kansallisessa vieraslajiluettelossa on vielä 20 lajia lisää, eli yhteensä 134 lajia. Perään katsottavaa siis riittää yhä enemmän.
– Paljon on vieraslajeja, joita pitäisi havaita ajoissa ja torjua. Tärkeätä on ennakointi ja varovaisuusperiaate, Huusela sanoo
Ilmastonmuutos tuo ikävän lisänsä vieraslajien vastaiseen kamppailuun. Entistä lämpimämmät säät lisäävät vieraslajien vakiintumista Suomen luontoon. Tänne jo päässeet kutsumattomat lajit levittäytyvät entistä pohjoisemmaksi.
Myös tavallinen kansalainen pystyy vaikuttamaan siihen, että vieraslajit eivät leviä Suomen luonnossa. Esimerkiksi puutarhajäte pitää käsitellä asianmukaisesti.
Miten pitää toimia, jo epäilee löytäneensä argentiinanlattanan? Luken Erja Huusela neuvoo näin:
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella.
