Suomessa keuhkonsiirto tehdään vuosittain parillekymmenelle potilaalle. HUS tavoittelee lähivuosina keuhkonsiirtojen määrän kasvattamista merkittävästi.
Keuhkofibroosia sairastavan Norjan kruununprinsessa Mette-Maritin vointi on viime päivinä huonontunut ja hän on siirtynyt odottamaan elinsiirtoa. Kysyimme Suomessa elinsiirtoleikkauksista vastavasta HUSista, voisiko Mette-Marit saada suomalaisen keuhkosiirteen.
– Teoriassa kyllä, sanoo osastonylilääkäri Jussi Tikkanen HUS Sydän- ja keuhkokeskuksesta.
HUS tekee muiden Pohjoismaiden kanssa yhteistyötä elinsiirroissa ja hätätilanteissa maat tukevat toisiaan.
Suomessa tehdään vuosittain noin 20 keuhkonsiirtoa. Hieman yli puolet keuhkonsiirroista tehdään keuhkofibroosia sairastaville. Loput tehdään keuhkoahtauman tai harvinaisempien syiden vuoksi.
Elinsiirtoleikkauksista vastaa Suomessa HUS ja sairaala seuraa esimerkiksi keuhkonsiirron saaneita potilaita heidän loppuelämänsä ajan.
Tällä vuosikymmenellä 45 keuhkovaihtoa
Keuhkofibroosi on harvinainen sairaus, mutta se on tullut suurelle yleisölle tutuksi, kun mediassa kerrottiin viime vuonna Mette-Maritin sairastumisesta.
2020-luvulla Tikkasen mukaan Suomen ja muiden maiden välillä oli vaihdettu 45 keuhkoa, joista 23 on tullut Suomeen ja 22 toimitettu potilaalle ulkomaille.
– Jos jossain maassa ei ole vastaanottajaa hyvälle luovutuselimelle, sitä tarjotaan ensisijaisesti muihin skandinaavisiin maihin. Tätä tapahtuu ehkä 3–4 kertaa vuodessa puolin ja toisin. Käytäntö toimii hyvin.
Luovuttajien määrä laajenemassa lähivuosina
Parin viime vuoden aikana potilaat ovat joutuneet odottamaan siirtoleikkausta keskimäärin vajaan vuoden, mutta potilaskohtaista vaihtelua on paljon.
Luovuttajaelimen pitää sopia veriryhmän ja koon puolesta.
– Jos ihminen on harvinaista veriryhmää ja esimerkiksi hyvin pienikokoinen, sopivia siirteitä tulee harvemmin vastaan, kuvailee osastonylilääkäri.
Leikkaustarvetta olisi Suomessa vuosittain noin 35–40 potilaalle, mutta luovuttajia ei nykyisin ole tarpeeksi. Tikkanen arvioi, että tilanteeseen on tulossa parannus lähivuosien aikana. Tähän on syynä HUSin tavoitteet laajentaa luovuttajamäärää nykyisestä.
– Munuaissiirroissa luovuttajiksi ovat sopineet 4–5 vuoden ajan aivokuolleiden lisäksi myös sydänkuolleet. Tämä käytäntö laajenee keuhko- ja sydänsiirtoihin, sanoo osastonylilääkäri Jussi Tikkanen HUS Sydän- ja keuhkokeskuksesta.
Tällä hetkellä Suomessa ei Tikkasen mukaan ole tarpeesi hyviä luovutuselimiä, jotta elämää pelastava hoito pystyttäisiin tarjoamaan kaikille potilaille. Leikkauspotilaista suurin osa on keski-ikäisistä 60-vuotiaisiin.
Suomessa tulokset on kansainvälisesti arvioituna hyviä. Noin puolet potilaista elää keuhkonsiirron jälkeen 13 vuotta.
– Kansainvälisesti mediaaniselviytyminen eli miten puolet potilaista selviää, on noin seitsemän vuotta, vertaa Tikkanen.
Raja keuhkonsiirron tekemiselle on nykyisin 70 vuotta. Raja on jouduttu vetämään, koska luovuttajia ei ole tarpeeksi.
– Se on niin raskas toimenpide, että 70 vuotta täyttäneillä mediaanielinikä siirron jälkeen on alle viisi vuotta. Se on merkittävästi huonompi kuin nuoremmassa väestössä, toteaa Tikkanen.
