YK suunnittelee verosopimusta, jolla iskettäisiin ultrarikkaisiin – Yhdysvallat osoitti mieltä ja käveli ulos

Verotukseen suunnitellaan uutta kansainvälistä sopimusta, jota verrataan jopa Pariisin ilmastosopimukseen.

YK:n suunnittelemalla verosopimuksella ei ole varsinaisesti mitään tekemistä Pariisin ilmastosopimuksen kanssa, mutta vertausta käytetään havainnollistamaan, minkä kokoisesta sopimuksesta on kyse – valtavasta.

Yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkivan kansalaisjärjestö Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen kertoo, että kyseessä tulisi olemaan todennäköisesti laaja-alainen ylätason sopimus, jossa määriteltäisiin, mitä maat veroyhteistyöllä tavoittelevat.

– Esimerkiksi veroparatiisien käyttöä pystytään suitsimaan erilaisilla läpinäkyvyyttä lisäävillä toimilla ja verotustoimilla. Keskeistä on maiden välinen tietojen vaihto esimerkiksi omistuksista ja tuloista sekä omistamista koskevat rekisterit, Hietanen kertoo.

Sopimuksella voitaisiin esimerkiksi asettaa minimivero pääomatuloille ja esimerkiksi realisoitumattomia arvonnousuja voitaisiin verottaa ultrarikkaiden tapauksissa. YK:n verosopimus voisi Hietasen mukaan myös luokitella haitallisiksi veroregiimit, jotka vapauttavat ihmisiä kokonaan verotukselta.

Suomi menettää satoja miljoonia

Finnwatch arvioi monikansallisten yritysten aggressiivisen verosuunnittelun aiheuttavan Suomessa, ja kertoo OECD:n tietoihin perustuen, että Suomen verotappiot ovat noin 180–450 miljoonaa euroa vuosittain.

– Aika isoista summista puhutaan, ja jos otetaan mukaan varakkaiden yksityishenkilöiden verovälttely, Hietanen sanoo.

Verovirasto kertoo, että Suomi menettää arviolta sadan miljoonia euroja vuosittain epävirallisen yritystoiminnan vuoksi.

Alla olevasta kartasta näet, kuinka suuren osuuden yritysveroista eri valtiot menettävät. Kartta perustuu tutkimukseen, joka julkaistiin vuonna 2022 Review of Economic Studies -julkaisussa.

Kokous New Yorkissa

Valtiovarainministeriön kansainvälisen verotuksen hallitusneuvos Milla Ojala osallistui YK:n verosopimusta käsittelevään kokoukseen New Yorkissa viime viikolla.

– Viime viikolla New Yorkissa pidettiin neuvottelukomitean järjestäytymiskokous. Varsinaiset neuvottelut alkavat myöhemmin tänä vuonna, ja kestävät kolme vuotta. Seuraavaksi neuvotellaan ja tuloksen selvittyä kukin valtio päättä, allekirjoittaako sopimuksen, Ojala kertoo.

Ensimmäisenä kokouspäivänä Yhdysvallat käveli ulos neuvotteluista. Hietala ei pidä sitä yllättävänä, koska Yhdysvallat on lähtenyt myös OECD:n verosopimuksesta ja monesta muusta kansainvälisestä sopimuksesta.

Ojala ja Hietanen ovat molemmat sitä mieltä, että YK:n verosopimus voi olla relevantti vain, jos mahdollisimman moni maa lähtee siihen mukaan. Ojala kuitenkin korostaa, että sopimuksen sisällöstä ei vielä ole tietoa, joten maiden nimeäminen ei tässä vaiheessa ole mahdollista.

Ultrarikkaille lisää veroja?

YK:n verosopimusta vasta neuvotellaan, joten lopputulos on vielä täysin auki. Hietanen kuitenkin raottaa, miltä sopimus voisi näyttää.

Hietanen näkee erityisen ongelmallisena, että maat ovat alkaneet kilpailla varakkaiden yksityishenkilöiden verotukseen liittyvillä eduilla.

– EU:ssa moni maa on ottanut käyttöön erikoisregiimejä joilla tarjotaan matalaa verotusta maahan muuttavalle varakkaalle henkilölle tai ollaan jopa kokonaan vapautettu verotukselta. Tämä on ehdottomasti sellainen ongelma johon tarvittaisiin ratkaisuja pian.

Suomessa voitaisiin ottaa käyttöön arvonnousuvero eli niin sanottu exit-vero, maastapoistumisvero, jossa verotetaan maasta toiseen muuttavan henkilön omaisuuden realisoitumattomia arvonnousuja, jos omaisuus myydään pian maastamuuton jälkeen.

– On tavallaan hölmöä, että Suomi ei sitä mahdollisuutta (arvonnousuveroa) hyödynnä, koska se tarkoittaa, että me menetämme verotuloja muille maille tämän sääntelypuutteen takia, Hietanen sanoo.

Hietanen pitää isona ongelmana, että omaisuuden realisoitumattomia arvonnousuja ei nykyverojärjestelmissä lueta veronalaiseksi tuloksi.

– Jos esimerkiksi pörssiyhtiön osakkeiden arvo nousee tai henkilö saa hirveästi pääomatuloja holdingyhtiöön, se ei johda henkilötasolla minkäänlaiseen verotukseen, eli varallisuutta voi kartuttaa ilman, että sen kasvusta peritään veroa. Tämä mahdollistaa varallisuuden mittavan kasaantumisen, Hietanen toteaa.

Olennaista olisi kehittää yhdessä muiden maiden kanssa ultrarikkaiden verotusta niin, että realisoimattomat arvonnousut tulisivat verotuksen piiriin.

– Tämä aukko verotuksessa on keskeinen syy, miksi varallisuus keskittyy niin voimakkaasti, että se alkaa olla jo ihan demokratiankin kannalta ongelma, Hietanen sanoo.

YK:n sopimus parempi kuin aiemmat?

Milla Ojalan mukaan Suomen tavoitteena neuvotteluissa on välttää päällekkäisyyksiä muiden verosopimusten kanssa.

Hän mainitsee, että nyt työstetään myös Taloudellisen kehityksen ja yhteistyön järjestö OECD:n ja G20-maiden vuonna 2013 käynnistämää veropohjan rapautumista ja voitonsiirtojen edistämistä koskevaa BEPS-hanketta sekä verotuksen avoimuutta ja tietojenvaihtoa edistävää globaalia foorumia.

Hietasen mukaan YK:ssa käytävien veroneuvottelujen vahvuuksia on, että yksittäisillä mailla ei ole veto-oikeutta, vaan asioista voidaan päättää määräenemmistöllä.

– OECD:ssä päätökset tehdään konsensuksella, mikä käytännössä helposti johtaa siihen, että tietyt veroparatiisimaat saavat porattua sääntelyyn kaikennäköistä reikää, Hietanen kertoo.

Minimiverot yksityishenkilöille

YK:n verosopimuksessa tai sitä täydentävissä pöytäkirjoissa voitaisiin myös päättää minimiveroista.

EU päätti pari vuotta sitten OECD-sopimukseen nojaten 15 prosentin minimiyhteisöverosta. Valtiovarainministeriö arvioi tuolloin, että valtion verokertymä kasvaa noin 166–223 miljoonalla eurolla kun minimiyhteisövero tulee voimaan.

– OECD-prosessissa on jo otettu yhteisöverotusta koskeva minimivero käyttöön. Jotain vastaavaa voitaisiin miettiä yksityishenkilöiden kohdalla, tuloverojen puolella, Hietanen pohtii.

Kuuntele Saara Hietasen haastattelu minimiyhteisöverosta Politiikkaradiossa (20.12.2022):