Saaristossa asuu yli puoli miljoonaa kausiasukasta. Lausuntokierroksella oleva laki tulee voimaan vuonna 2027.
Hallituksen esitys uudeksi saaristolaiksi on nyt lausuntokierroksella huhtikuun puoliväliin saakka.
Laki korvaisi vuodelta 1981 olevan lain ja huomioisi ensimmäistä kertaa myös noin 600 000 kausiasukasta.
– Saariston olosuhteet, väestörakenne ja yhteiskunnan palvelurakenteet ovat muuttuneet merkittävästi yli neljän vuosikymmenen aikana, minkä vuoksi laki on tarpeen uudistaa kokonaisuudessaan, sanoo maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah tiedotteessa.
Lain keskeinen tavoite pysyy ennallaan: vahvistaa saariston elinvoimaa ja mahdollistaa asuminen saaristoalueilla.
Kunnat ja hyvinvointialueet vastuuseen palveluista
Uusi laki velvoittaisi kuntia ja hyvinvointialueita huolehtimaan siitä, että saariston vakituisilla asukkailla on käytettävissään palvelut saariston erityisolosuhteet huomioon ottaen.
Laki ei kuitenkaan lisäisi kuntien ja hyvinvointialueiden tehtäviä nykyisestä, mutta olemassa olevien velvoitteiden toteuttamiseen saaristo-olosuhteissa kiinnitettäisiin enemmän huomiota.
Valtiolla säilyisi velvollisuus järjestää yhteysalusliikenne ulko- ja välisaaristoon. Liikennepalveluiden tulisi olla joustavia sekä maksuttomia tai kohtuuhintaisia.
Yhteysalusliikenteen palveluntuottajille säädettäisiin uusi varautumisvelvollisuus häiriö- ja poikkeusolojen varalle.
Saariston erityispiirteet näkyvämmiksi
Lakiin sisältyisi uusi velvoite arvioida saariston elinvoiman kehitystä päätöksenteossa.
Valtioneuvosto raportoisi eduskunnalle säännöllisesti saariston tilanteesta. Näin päätöksenteko perustuisi ajantasaiseen tietoon muun muassa palveluiden saavutettavuudesta ja väestökehityksestä.
Parlamentaarinen saaristoasiain neuvottelukunta jatkaisi toimintaansa.
Laki mahdollistaisi valtion avustusten myöntämisen saariston luonnon, maiseman ja rakennusperinnön hoitoon.
Uusia kriteerejä saaristoisille hyvinvointialueille
Lakiin sisältyisi täsmällisempi saariston määritelmä, joka perustuisi Suomen ympäristökeskuksen saaristoluokitukseen. Saaristo jakautuisi ulko-, väli-, ja sisäsaaristoon sekä saaristomaisiin manneralueisiin.
Määrittely selkeyttäisi lain soveltamista. Saaristoalueet kattaisivat edelleen noin 15 prosenttia Suomen pinta-alasta.
Uudistuksessa keskeistä on saaristoisten hyvinvointialueiden määrittely. Tarkoitus on tunnistaa ne hyvinvointialueet, joiden palvelujen järjestämistä saaristo-olot vaikeuttavat. Näin ne voisivat saada lisää rahaa valtiolta.
Saaristokuntien säännösten uudistaminen jäi odottamaan valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistusta, jota ei viedä eteenpäin tällä hallituskaudella.
– Vaikka saaristolailla ei voida säätää muihin lakeihin kuuluvista asioista, kokonaisuus silti vahvistaa saariston elinvoimaa, lakivalmistelua tukeneen työryhmän sihteeri Elina Auri kertoo tiedotteessa.
Miksi vuodelta 1981 oleva laki pitää päivittää, selvittää arkistovideossa toimittaja Cecilia Sumell.
