John Jordasin Orimattilan Artjärvellä hoitamalle maatilalle on koitunut satojen tuhansien eurojen vahingot hanhien takia.
Hanhet syövät kevään sadon, joten lintujen karkottamiseen pitäisi Jordasin mielestä saada nykyistä helpommin järeitäkin keinoja, kuten ampumislupia.
Jordas kertoo tilan kärsineen lintujen aiheuttamista viljavahingoista jo vuosia.
Hallitus valmistelee parhaillaan lakimuutosta, joka sallisi valkoposkihanhien ja merimetsojen suojametsästyksen Suomessa.
Maa- ja metsätalousministeriön mukaan valkoposkihanhen aiheuttamat viljavahingot ovat kasvaneet vuodesta 2018 lähtien ja viime vuonna koko maan vahingot olivat noin 3,7 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi vahinkojen estämiseen ja hanhipeltokorvauksiin käytettiin yhteensä noin 3,3 miljoonaa euroa julkisia varoja.
Maa- ja metsätalousministeriön osastopäällikön Jonas Liimatan mukaan lakimuutoksen taustatyö on tehty huolellisesti ja uudistus on valmisteltu kevään aikana nopeasti.
– Uusi laki pyritään saamaan eduskunnan käsiteltäväksi vielä kevään istuntokauden aikana.
Lintujen suojelujärjestö vastustaa lakiuudistusta
Luontojärjestö Birdlifen toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa pitää esitystä vastuuttomana.
– Uudistus vaarantaisi koko poikkeuslupajärjestelmän. Uhkana olisi, että myöhemmin muitakin lintulajeja siirretään saman käytännön piiriin.
Järjestön mukaan tappo-oikeutta ilman tapauskohtaista arviointia ei pitäisi sallia, vaan paikalliset ongelmat on ratkaistava poikkeusluvilla.
Arkiomaan mielestä hallitus on lähtenyt soitellen sotaan, ja kiista kärjistyy.
Hanhien ampuminen keväällä ja kesällä häiritsisi muitakin lintuja. Tämä johtaisi pesintöjen epäonnistumiseen ja pesäpaikkojen hylkäämiseen, mikä pienentäisi lintujen määrää ja kiihdyttäisi luontokatoa eli luonnon monimuotoisuuden vähentämistä.
Maa- ja metsätalousministeriön mukaan Suomen kautta muuttaa vuosittain noin 1,6–1,7 miljoonaa valkoposkihanhea. Merimetsoja arvioidaan olevan Suomen merialueilla yli 120 000 yksilöä. Koko Euroopassa merimetsoja on arviolta kaksi miljoonaa.
Viljelijöistä nykyinen tilanne on kohtuuton
Viljelijöiden etujärjestö MTK pitää uudistusta välttämättömänä. Kenttäjohtaja Timo Leskinen painottaa viljelijöille maksettavien korvausten olevan vain osa kärsitystä vahingoista.
Monet viljelijät ovat joutuneet esimerkiksi luopumaan syysviljan kasvatuksesta sekä varautumaan vuosittain toistuviin vahinkoihin hankkimalla ylimääräisiä peltoalueita karjan ruokinnan varmistamiseksi.
John Jordas on tilanhoitajana Agrisimolan tilalla, jossa ongelma on jatkunut yli 10 vuotta. Maitokarjatilalla nurmirehun menetys on erityisen haitallista, sillä se on lehmien pääravintoa.
Kaikenlainen lintujen karkottaminen vaatii luvan
Leskinen muistuttaa kaikenlaisen karkottamisen olevan nykyisellään luvanvaraista. Keväällä saa käyttää vain äänettömiä karkotuskeinoja. Syksyllä on voinut käyttää paukkupatruunoja.
Leskisen mukaan tappoon oikeuttavia poikkeuslupia on ollut käytännössä vaikea saada.
Ympäristöministeriön asiantuntijan Aaro Lemetyisen mukaan lakiuudistuksen myötä viljelijöille voitaisiin vastakin korvata valkoposkihanhen aiheuttamat vahingot, vaikka laji kuuluisi jatkossa metsästyslaissa mainittuihin riistalajeihin.
– Tavoitteena on, että viljelijät saisivat lainmukaisen korvauksen jatkossakin.
Viljelijöille voitaisiin myöntää myös avustusta vahinkojen ennaltaehkäisyyn.
Jordasin mukaan tila koki ison takaiskun, kun lupa- ja valvontavirasto hylkäsi hakemuksen hanhien tappamiseen. Sen sijaan LVV myönsi luvan hanhien karkottamiseen menetelmillä, jotka eivät vahingoita lintuja.
– Niitä olisi pakko vähentää keinolla millä hyvänsä, nykyinen tilanne ei voi jatkua.
Jordas toteaa korvausten olevan noin puolet todellisista vahingoista.
Birdlife: Lupakäsittelyä pitäisi nopeuttaa
Arkiomaa esittää lupakäsittelyn nopeuttamista yleisen tappo-oikeuden sijaan.
Valkoposkihanhi ja merimetso ovat rauhoitettuja luonnonsuojelulain ja EU:n lintudirektiivin turvin. Molemmat ovat kuitenkin elinvoimaisia lajeja, joiden lintumäärä on kasvanut viime vuosina huomattavasti.
EU-komissio on esittänyt Suomelle lintudirektiiviin kansallisia joustoja. Vastaavia joustoja on jo käytössä Suomen naapurimaissa.
Osastopäällikkö Jonas Liimatta tähdentää, että suojametsästyksen ehdot on määritelty laissa tarkasti. Valkoposkihanhia saa metsästää suojametsästyksenä vain pelloilla, joilla sato on vielä korjaamatta.
Metsästää saa vain parvia, joissa on vähintään viisi hanhea. Saaliin saa käyttää itse, mutta sitä ei saa myydä.
Jokaisesta pyydetystä valkoposkihanhesta pitää ilmoittaa Suomen riistakeskukselle. Suojametsästystä voitaisiin sallia myös lentoasemilla, jotta lentoturvallisuus paranee.
Liimatan mukaan tavoitteena on tasapainottaa luonnonsuojelun tavoitteet ja elinkeinoelämälle aiheutuvat haitat.
Hän toteaa, että vuosittain kasvaneet korvausmäärät osoittavat, että nykyiset keinot eivät ole riittäviä.
– Esitystä voidaan muokata saadun lausuntopalautteen perustella ennen eduskuntakäsittelyä.
