Parikymmentä lääketablettia joka päivä, käyntejä erikoislääkäreillä muutaman viikon välein ja ajoittain myös sairaalajaksoja. Pienituloisten turvaksi tarkoitettu maksukattokin auttaa vain osittain. Katon pitäisi rajoittaa potilaan maksettavaksi jääviä poliklinikka- ja lääkekustannuksia.
Näin espoolainen työkyvyttömyyseläkeläinen Pia Litmo kuvaa arkeaan harvinaisen sairauden kanssa.
Litmo kertoo Ylelle saaneensa sätkyn kuultuaan hallituksen viimeviikkoisista korottaa terveydenhuollon maksuja taas kerran.
Petteri Orpon (kok.) hallitus kertoi korotuksista kehysriihessään.
Terveydenhuollon maksut nousevat jälleen ensi vuoden 2027 alussa, vaikka korotuksia on ollut joka vuosi. Korotukset ovat koko hallituskauden ajalta korkeimmillaan jo 88 prosenttia.
– Näin heti punaista ja suutuin kauheasti. Kipuraja on tullut vastaan ajat sitten, Litmo puuskahtaa.
Litmo ei ole yksin. Puoli miljoonaa eläkeläistä saa eläkettä kuukaudessa alle 1 600 euroa bruttona ennen veroja.
Litmo mahtuu tähän tuloluokkaan. Hänelle jää eläkkeestä käteen 1 200 euroa kuussa.
Sen pitäisi riittää kaikkeen, myös hoitoihin ja lääkkeisiin.
– Pienituloiset eläkeläiset, vanhukset ja vammaiset, sairaat ja työttömät on heitetty tässä bussin alle, selviytymään mitenkuten. Ehkä ei ole niin väliä, jos eivät selviydykään, Litmo tuumii.
Litmo toivookin, että korotusten sijaan terveydenhuollon maksuja kohtuullistettaisiin tai korotukset peruttaisiin, koska iso osa terveydenhuollon maksusta päätyy jo nyt ulosottoon.
Suomen sosiaali ja terveys Sosten selvityksen mukaan vuonna 2024 ulosottoon meni yli 524 000 julkisten sosiaali-, terveys- ja varhaiskasvatuspalveluiden asiakasmaksua.
Myös Litmo tietää ulosotoista pitkäaikaisena käräjäoikeuden lautamiehenä.
– Se työllistää taas esimerkiksi käräjäoikeuksia, perintäfirmat vetävät välistä osansa ja tulee haastemiestä. Näin se tulee itse asiassa kalliimmaksi.
Harvinaissairaus piinaa
Pia Litmo on ollut työkyvyttömyyseläkkeellä pian kymmenen vuotta eri sairauksien takia. Pääsairaus on Suomessa harvinainen behçetin tauti.
Se on pirullinen ja potilasta piinaava tauti, jossa on Litmon mukaan yksi etu: se ei tapa. Mutta elämässä on kestämistä.
– Se aiheuttaa hyvin moninaisia oireita eri elimissä, kuten limakalvoissa, iholla, silmissä, suussa, vatsassa ja sisäelimissä.
Litmon mukaan kipu on läsnä joka päivä. Sen kanssa pitää vain elää.
Litmo syö joka päivä parikymmentä lääkepilleriä. Hän on koonnut lääkepakkauksista ja purkeista melkoisen vuoren työpöydälleen.
– Kipulääkkeitä, lihasrelaksantteja, erityislääkettä behçetin tautiiin, astmalääkettä, kipukynnystä nostavaa lääkettä, hermokipulääkettä, mielialalääkettä, kilpirauhasen toimintalääkettä, kortisonia, silmä- ja korvatippoja sekä infektiolääkärin määräämiä vitamiineja. On siinä kaikenlaista, Litmo kertoo rauhallisesti.
– Päivä alkaa siitä, kun huitaisen lähes kymmenen tablettia aamukahvin kanssa. Päivällä sitten vähemmän ja illalla enemmän, hän kertoo.
Arkea ovat myös jatkuvat käynnit erikoislääkäreillä parin viikon välein: reumalääkärillä, infektiolääkärillä, harvinaissairauksien lääkärillä, naistentautien lääkärillä, kipuneurologilla, erikoishammaslääkärillä ja keuhkolääkärillä.
Silmäpuolella hän käy usealla eri poliklinikalla ja biologinen lääke tiputetaan päiväsairaalassa laskimoon joka kuudes viikko.
Litmo muisteleekin, kuinka hänestä oli kirjoitettu hoitokertomukseen, että erinomaisen monimutkainen potilas.
Maksukatto vuotaa
Sairaalareissujakin osuu Litmolle ajoittain, viimeksi helmikuussa. Viikon hoidosta pätkähti 730 euron hoitomaksu.
– Tämän vuoden omavastuu meni melkein siinä, Litmo sanoo.
Pienituloisten turvaksi ja rahojen riittämiseksi säädetyt terveydenhuollon maksukatto ja lääkekulujen vuosiomavastuu eli lääkekatto eivät Litmon mukaan toimi käytännössä niin hyvin kuin saattaisi luulla.
Terveydenhuollon maksukaton pitäisi varmistaa, että maksettavaa kertyy enimmillään 815 euroa vuodessa. Lääkekulujen vuosikatto on 636 euroa.
Lääkekuluista maksukattoa kerryttävät kuitenkin vain reseptilääkkeet, tosin eivät kaikki, eivätkä reseptivapaat, kuten esimerkiksi silmä- ja korvatipat, joita Litmo käyttää paljon.
– Kela poistaa jatkuvasti lääkkeitä korvauksen piiristä.
Terveydenhuollostakin kertyy monesti maksettavaa maksukaton täyttymisen jälkeen. Esimerkiksi HUSin alueella Uudellamaalla lyhytaikaisen laitoshoidon maksu on maksukaton jälkeen 26,80 euroa hoitopäivältä.
Litmo laskee, että omavastuiden lisäksi hänelle kertyy lääke- ja hoitokuluja vuodessa niin, että kokonaiskulut ovat reilut 2 000 euroa vuodessa. Se on hänen tuloillaan paljon, lähes kahden kuukauden nettoeläke.
Miten Litmo saa rahat riittämään?
– Huonosti. Välillä tulee perintätoimiston kirjeitä.
Litmo sanoo, ettei hän saa mitään tukia. Elanto koostuu miehen palkasta ja Litmon työkyvyttömyyseläkkeestä.
Litmo sanoo, että hän joutuu jo nyt jättämään lääkkeitä pois tai käyttämään niitä määrättyä vähemmän. Silmälaseja ei ole varaa uusia, vaikka pitäisi.
Mitään maksullista ei ole mahdollista harrastaa ja kalliit bussiliput pitävät Litmon enimmäkseen kotona.
– Välillä tuntee joutuneensa yhteiskunnan ulkopuolelle, kun ei voi osallistua kuluttamiseen.
Professori: Korotukset vähentävät palveluiden käyttöä
Terveystaloustieteen professori Mika Kortelainen Turun yliopistosta sanoo, että tutkimustietoa asiakasmaksujen muutosten vaikutuksista palveluiden käyttöön on olemassa paljon.
Tulokset ovat selvät: maksukorotukset vähentävät palveluiden käyttöä, myös sellaista, joka voi olla tarpeellista ja terveydellisesti perusteltua.
– Ja tämä kohdistuu erityisesti pienituloisiin, heikompiosaisiin, Kortelainen sanoo.
Litmo pyrkii sairauksistaan huolimatta elämään mahdollisimman normaalia elämää. Hänellä on luottamustehtäviä ja hän on ikänsä laulanut myös kuorossa.
Suhteet omiin lapsiin ja ystäviin ovat kunnossa. Ulkoilu oman villakoiran kanssa on tärkeää.
– En anna sairauden hallita elämää, vaikka välillä se ottaa niskalenkin, eikä tee mieli nousta ylös sängystä. Yleensä nousen sieltä kuitenkin aina.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella.
