Kymijoen veden vähyys vaikuttaa ennen kaikkea joen virkistyskäyttöön. Lisäksi heikompi virtaama pienentää voimalaitosten sähköntuotantoa.
Keski-Kymen erityiskalastusalueen isännöitsijä Heimo Einola ei muista, milloin Kymijoen vesi olisi ollut yhtä alhaalla.
– Kallioita on tullut näkyviin aika paljon lisää ja pikkuinen hiekkaranta. Pääsee hiekkarannaltakin uimaan.
Einolan mökkirannan laituri seisoo puoliksi maalla. Kymijoki virtaa nyt poikkeuksellisen matalalla.
Katso miltä näyttää Heimo Einolan mökkirannassa.
Veneellä liikkuvien kalastajien kannattaa Einolan mukaan olla varovaisia, sillä vedestä voi paljastua yllättäviä kiviä ja vanhoja tukinuitossa käytettyjä pollareita.
Taustalla vähäluminen talvi ja aikainen kevät
Kymijoen vesistön vedenkorkeudet ovat jäämässä matalalle koko kesäksi.
Suomen ympäristökeskuksen tutkija Harri Myllyniemen mukaan Kymijoen vesistön keskusjärven, Päijänteen vedenkorkeus on tällä hetkellä lähellä ajankohdan keskiarvoa, vaikka tyypillisesti vedenkorkeuden pitäisi tähän aikaan vuodesta vielä olla olla nousussa.
Nyt on toisin.
– Mennyt talvi oli vähäluminen, ja kevät tuli aikaisin, joten vedenpinnat ovat lähteneet jo laskuun. Lähiviikoille ei ole edes ennustettu suuria sateita, jotka nostaisivat vedenpintoja.
Myllyniemen mukaan veden vähyys vaikuttaa ennen kaikkea virkistyskäyttöön, mutta myös voimalaitosten sähköntuotantoon.
Kymijoessa on kaksi Kemijoki oy:n voimalaitosta: Inkeroisten vesivoimalaitos ja Anjalankosken vesivoimalaitos.
Kemijoki-yhtiön jatkuvuuden hallinnan johtaja Heikki Poikela sanoo, että Kymijoen keskimääräinen veden virtaus on yli 300 kuutiota sekunnissa. Nyt virtaama on alle puolet siitä.
– Pienemmällä virtauksella on selkeä vaikutus tuotantoon, ja osa turbiineista seisoo. Nyt on hyvä hetki tehdä huoltoja.
Inkeroisten voimalaitoksen vuotuinen sähköntuotanto on noin 80 gigawattituntia. Anjalankosken puolestaan 130 gigawattituntia.
– Tänä vuonna tuotanto jää pienemmäksi, mutta vaikea vielä arvioida kuinka paljon.
Vedestä paljastuu kiviä
Kymijoen alajuoksulla matalalla oleva vesi aiheuttaa päänvaivaa koskenlaskuretkiä järjestäville yrittäjille. Koskea laskiessa kiusana ovat kivet.
Kotkassa muun muassa koskenlaskuretkiä järjestävän Erämyksen yrittäjä Sauli Orimus toivoo sateita, jotta vettä tulisi jokeen lisää.
Videolla Sauli Orimus kertoo, miten vähäisempi vesi vaikuttaa koskenlaskuun.
Kouvolan Inkeroisissa toimivan Seikkailuviikarin kauden ensimmäiset asiakkaat ovat tulossa laskemaan koskea ensi viikolla.
– Tällä viikolla tehtävien koelaskujen perusteella pitää arvioida, joudutaanko koskiretki vaihtamaan melontaan tai siirtämään toiseen ajankohtaan, Seikkailuviikarin toimitusjohtaja Kari Niemi sanoo.
Yle Areenasta voit katsoa Suomen ympäristökeskuksen tutkija Harri Myllyniemen haastattelun Ylen aamu-tv:ssä huhtikuulta 2026, jossa hän ennakoi kesän vedenkorkeuksia.
