Mustikan lehtiä ja marjoja tuhoavan mustikanlaikkupikarin aiheuttaa iso itiö, joka pomppaa jopa 20 sentin korkeuteen kasvin lehdille.
Mustikanlaikkupikari-niminen kasvitauti on levinnyt Suomessa laajalle alueelle. Viime kesänä tautia oli poikkeuksellisen runsaasti.
Tutkijat saivat siitä 400 havaintoa eri puolilta maata Oulun korkeudelle saakka. Pohjoisin havainto on Ranualta.
Taudin laaja levinneisyys suomalaisiin mustikkametsiin yllätti tutkijat kuten biologi Jouni Issakaisen, joka teki siitä havaintoja monessa kohteessa Varsinais-Suomessa.
Mustikkasatoa syövä kasvitauti tekee lehdet ruskealaikkuisiksi tai karistaa ne kokonaan. Tauti ei ole vaarallinen ihmisille.
– Sato vähentyi viime vuonna paikoin noin 20 prosentilla normaalista mustikkasadosta. Pensasmustikkaviljelmillä tauti voi viedä jopa yli puolet sadosta, kertoo Issakainen.
Videolla Jouni Issakainen kertoo itiön pomppuvoimasta:
Jätti-itiö pomppaa jopa 20 senttimetrin korkeuteen
Biologi Jouni Issakaisen mukaan mustikanlaikkupikari voi tuottaa kolmenlaisia itiöitä. Yksi niistä pystyy hyppäämään noin 20 senttimetrin korkeudelle.
– Tauti voi edetä portaittain siten, että ensimmäiset oireet näkyvät alemmilla lehdillä. Latva sairastuu vasta myöhemmin, kun alalehdillä syntynyt uusi itiösukupolvi pääsee hyppimään korkeammalle.
Tutkijat toivovat lisää valokuvia ja havaintoja kasvupaikoista laji.fi-palveluun.
Issakainen toivoo, että yleisöhavainnoissa kerrottaisiin, onko oireisia lehtiä vain alle 20 senttimetrin etäisyydellä maasta vai myös selvästi korkeammalla.
– Olen itse tehnyt muovirasiaan märän paperin avulla kostean kammion, jossa minulla on muutamia pitsimäiseksi vaurioituneita lehtiä. Odotan, että itiöt ajan kuluessa pomppivat niistä ylös ja tarttuvat laatikon kannen sisäpintaa, esittelee Issakainen.
Havaintoja toivotaan jo alkukesältä
Taudin piirteet tunnetaan Suomessa vielä heikosti, ja tutkijat muun muassa Luonnonvarakeskuksesta ja Helsingin yliopistosta kannustavat kansalaisia tutkimaan mustikkamaastoja jo touko–kesäkuusta alkaen.
– Havaintoja toivotaan muuten terveistä mustikoista, joiden lehdet tai latvat ovat alkaneet yllättäen nuutua tai lakastua. Lehtiin on voinut ilmaantua kuolleita laikkuja. Muutos voi tapahtua jo muutamassa päivässä, kertoo biologi Jouni Issakainen.
Tutkijat ovat kiinnostuneita taudin leviämisestä myös puolukkaan.
– Hyppivä itiö on niin vahva, että se pyrkii hyökkäämään kymmenien eri kasvilajien kimppuun lievin oirein. Mutta on kiinnostavaa, pystyykö se aiheuttamaan myös puolukassa lehtien putoilua.
Sään vaikutuksia tutkitaan
Sienen tiedetään hyötyvän ilman kosteudesta.
Jos kuluva kevät jatkuu kuivana, taudin esiintyvyys voi biologi Jouni Issakaisen mukaan jäädä niukaksi. Toisaalta viime vuoden runsaiden esiintymien vuoksi maasta voi nousta runsaasti itiöitä.
– Tätä sientä on aina ollut Suomessa, mutta se on jäänyt huomiotta. Vaikuttaa siltä, että sen epidemia on erityisen runsas tietynlaisina kosteina, sumuisina keväinä ja kesinä.
Taudin esiintyminen voi vaihdella myös alueittain. Todennäköisimmin sitä löytyy varjoisilta, hieman kosteilta mustikkapaikoilta, joilla oireita on nähty jo viime kesänä. Etsintä kannattaa ajoittaa joitakin päiviä sateiden jälkeen.
– Runsaiden tautikesien yhteydessä on hyvä miettiä myös ilmaston vaikutusta. Me itse valitettavasti muutamme ilmastoa. Tämä sieni suosii kosteita kesiä. Jos ne lisääntyvät, niin sienikin voi runsastua, pohtii Issakainen.
