Valko-otsalepinkäistä saapui katsomaan Virolahden kirkonkylän hautausmaalle useita kymmeniä lintuharrastajia.
Virolahden kirkonkylän hautausmaalle syntyi tänään perjantaina pieni ruuhka.
Syynä oli lintuharrastaja Klaus Laineen perjantaiaamuna hautausmaalla tekemä havainto Suomessa erittäin harvinaisesta valko-otsalepinkäisestä.
Paikalle saapui kymmeniä lintuharrastajia eri puolelta Suomea katsomaan lintua. Joillekin ajomatkaa kertyi satoja kilometrejä.
Valko-otsalepinkäinen on havaittu Suomessa vain kerran aikaisemmin vuonna 1982 eli 44 vuotta sitten.
Ylen toimittajan Noora Palolan mukaan lintu oli perjantaina kello 17 aikoihin yhä Virolahden hautausmaalla. Myös Palola pääsi kuvaamaan rauhallisesti lähipuissa viihtynyttä lintua.
Matti Koivula oli saapunut Helsingistä saakka katsomaan harvinaisuutta. Matkaa kertyi lähes parisataa kilometriä yhteen suuntaan.
– Lähdin ajamaan tänne heti kolmen jälkeen iltapäivällä, kun olin saanut viimeiset työni tehtyä, hän kertoo.
Koivula korostaa tapauksen ainutlaatuisuutta.
– Moni täällä olija ei ollut varmaan edes syntynyt silloin, kun tämä lintu nähtiin viimeksi Suomessa. Moni varmaan pohtii, että ei se tänne enää uudestaan tule, hän sanoo.
Oskari Saunisto oli saapunut Savonlinnasta katsomaan lintuharvinaisuutta. Hän muutti matkasuunnitelmiaan kuultuaan lintuhavainnosta.
– Olimme matkalla Helsinkiin, mutta lähdimmekin vähän aikaisemmin ensin tänne, kun tuli tieto, että valko-otsalepinkäinen on täällä havaittu, hän kertoo.
Sauniston mukaan paikalle oli saapunut myös hänen tuttujaan lintuharrastajia Kouvolasta ja Varkaudesta.
Saunisto on tyytyväinen, että lintu oli vielä paikalla hautausmaalla, kun hän saapui kameroineen paikalle.
– Kyllä se hyvin bongaajaystävällisesti käyttäytyy, kun pääsee helposti kuvaamaan, hän sanoo.
Kreikan kuivuus ja metsäpalot mahdollinen syy
Birdlife Suomen viestintäpäällikön Jan Södersvedin mukaan valko-otsalepinkäinen on Suomessa hyvin kaukana tavallisilta asuinsijoiltaan.
– Se on kaakkoiseurooppalainen laji, jonka lähimmät esiintymispakat ovat Kreikassa ja Turkissa, hän sanoo.
Södersvedin mukaan linnun syytä lentää näin kauas pohjoiseen on vaikea arvioida. Yksi syy saattaa olla Etelä- ja Keski-Eurooppaa viime aikoina vaivannut kova kuivuus.
– Kuivuus on vähentänyt lintulajin elinympäristöjä. Kreikassa ja Turkissa on viime aikoina myös ollut maastopaloja, jotka ovat voineet ajaa sen pois asuinsijoiltaan, hän pohtii.
