Voimakkaita sinilevän pintakukintoja on ollut vähän tänä kesänä, vaikka edellytykset niiden syntymiselle ovat olleet hyvät.
Sinilevätilanne on ollut tänä kesänä tavallista parempi. Voimakkaita pintakukintoja ei ole esiintynyt, vaikka edellytykset kukintojen syntymiselle olivat kesän alussa hyvät.
Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttila listaa syitä yllättävään tilanteeseen.
1. Tuulinen sää esti kukinnat
Tänä kesänä on ollut ehkä keskimääräistä tuulisempaa, Knuuttila sanoo.
Sinilevien kannalta parhaat olosuhteet ovat silloin, kun levämassa pääsee nousemaan meren pinnalle ja tuulen kuljettamana ajautumaan rannoille. Tällaisia olosuhteita ei tänä kesänä syntynyt.
2. Ravinnekuormituksen vähentäminen tuottaa tuloksia
Vesistöjen ravinnekuormituksen vähentämisessä on saavutettu Knuuttilan mukaan hyviä tuloksia. Hän uskoo, että pahimmasta on päästy yli. Jatkossa kukintojen määrä tuskin enää kasvaa aiemmasta.
Knuutila kuitenkin huomauttaa, että vesistöjen tilanne ei ole merkittävästi parantunut, vaikka ravinnekuormitus on vähentynyt. Kukintojen syntymisen edellytykset säilyvät vielä vuosikymmeniä.
3. Pitkää hellejaksoa ei ollut
Tänä kesänä ei ollut pitkiä hellejaksoja, jotka luovat otolliset olosuhteet sinilevän kukinnoille.
Tulevaisuudessa ilmastonmuutos voi kuitenkin pahentaa sinilevätilannetta. Itämeren lämpeneminen luo paremmat olosuhteet sinileväkukintojen muodostumiselle.
Lämpimässä vedessä hapen määrä vähenee. Tämän seurauksena sinilevälle tärkeää ravinnetta eli fosforia voi vapautua merenpohjasta yhä enemmän.
Lisäksi maalta tuleva ravinnekuorma saattaa lisääntyä lämpimien talvien ja sateiden lisääntymisen myötä.
– Me joudumme ponnistelemaan enemmän vesien suojelussa, ellemme onnistu pysäyttämään ilmaston lämpenemistä, Knuuttila varoittaa Ylen Aamun haastattelussa.
Eirkoistutkija Seppo Knuutila vastaa Ylen Aamussa kysymykseen, onko sinilevästä mitään hyötyä?
