Kokeilun tarkoituksena on puuttua sairauksien etenemiseen ajoissa, jotta akuuteilta päivystyskäynneiltä ja pitkiltä osastohoidoilta vältyttäisiin.
Pirkanmaan hyvinvointialue (Pirha) kokeilee palvelua, jossa omalääkäri ja omahoitaja saattavat soittaa pitkäaikaissairaalle potilaalle ilman, että tämä on itse varannut aikaa vastaanotolle.
Perinteisesti potilas hakeutuu lääkärin vastaanotolle vasta, kun sairauden oireet pahenevat. Kokeilulla halutaan kehittää omalääkärimallia siihen suuntaan, että akuutin hoidon sijaan sairauksien etenemiseen puututtaisiin ajoissa.
Merkittävää kokeilussa on, että Kanta-arkisto pääsee ensimmäistä kertaa aktiiviseen käyttöön.
Suomessa Kanta on toiminut tähän asti lähinnä passiivisena arkistona, josta tietoja katsotaan lääkärin vastaanotolla.
Uusi lainsäädäntö mahdollistaa kuitenkin tietojen hyödyntämisen, jos lääkärillä on voimassa oleva hoitosuhde potilaaseen. Tietoja saa katsoa vain potilaan omalääkäri.
– Jos potilas on asioinut esimerkiksi yksityisellä lääkäriasemalla, sitä ei näy kunnallisen puolen tiedoissa, mutta Kannassa se näkyy, sanoo Pirhan kehittäjälääkäri ja Oriveden vastaava lääkäri Riku Metsälä.
Käytännössä lääkäri tekee omalle potilaslistalleen Kanta-haun, jonka tulokset yhdistyvät Duodecimin kehittämään terveyshyötyarvio-työvälineeseen. Työväline analysoi tiedot ja laatii listan potilaista, joiden hoitotasapaino vaatii huomiota.
Tarkastelu voidaan rajata esimerkiksi verenpainetautiin.
– Jos kyse on vain lääkityksen tehostamisesta, asia voidaan usein hoitaa suoraan puhelun aikana etänä. Laajemmissa kokonaisuuksissa hoitaja soittaa ja kutsuu potilaan vastaanotolle, Metsälä sanoo.
Kanta-arkiston ja Duodecimin sovelluksen välisen tiedonsiirron teknisenä toteuttajana toimii tamperelainen ohjelmistoyhtiö Atostek.
Kokeilu näyttää muulle Suomelle suuntaa
Kokeilu käynnistyi syyskuussa viidellä sote-asemalla ja siihen osallistuu 20 lääkäriä. Loppuvuoden aikana heidän on tarkoitus soittaa yhteensä noin kahdellesadalle omalle potilaalleen.
– Ihmiset ovat olleet varsin tyytyväisiä, että tällainen palvelu on olemassa, Metsälä sanoo.
Hänen mukaansa yhteydenotto voi koskea esimerkiksi pitkäaikaissairautta, jossa laboratoriokontrollit ovat jääneet ottamatta.
– Puhutaan ihan perusterveydenhuollosta ja tavanomaisiin sairauksiin liittyvistä asioista, Metsälä sanoo.
Ennakoivan hoitotyön toivotaan tuovan helpotusta hyvinvointialueiden resurssi- ja talouspaineisiin, sillä usein hoitotasapainon pettäminen johtaa pitkäaikaissairailla kalliisiin päivystyskäynteihin ja vuodeosastohoitoon.
Riku Metsälä uskoo, että tällainen toimintamalli on ainakin jossain määrin pysyvä osa perusterveydenhuoltoa.
– Myös muut hyvinvointialueet ovat tämäntyyppiseen toimintaan lähdössä mukaan, ja tämä kokeilu varmasti näyttää muulle Suomelle suuntaa.
