Rintasyöpä on suomalaisten naisten ylivoimaisesti yleisin syöpä. Siihen sairastuu vuosittain reilut 5 000 naista ja noin 30 miestä.
Suomessa 50–69-vuotiaat naiset kutsutaan röntgenillä tehtävään mammografiaan kahden vuoden välein. Seulonnoissa löydetään vuosittain noin 2 000 rintasyöpää.
Tutkija Aleksi Raudasoja tietääkin sohaisevansa suomalaisen terveydenhoidon ylpeyden aiheeseen ehdottaessaan laajoista rintasyöpäseulonnoista luopumista.
Raudasoja tutki erilaisten hoitojen vähähyötyisyyttä väitöskirjassaan. Sen mukaan hoidoista arviolta 20–30 prosenttia tuottaa vähän tai ei lainkaan terveyshyötyä.
Rintasyöpäseulonnoista tutkimusnäyttö on Raudasojan mukaan heikkoa ja viittaa siihen, että seulonta tuo parhaimmillaankin vain vähän hyötyä.
Niinpä seulonnoista voitaisiin hänen mukaansa pitkälti luopua ilman merkittävää terveyshaittaa.
Potilaita edustava Rintasyöpäyhdistys on täysin eri mieltä. Yhdistys haluaisi laajentaa seulonnat jo 46-vuotiaisiin.
Yhdistys ehdottaa seulontoihin muitakin suuria muutoksia. Tästä jutusta selviää, minkälaisia ne olisivat.
Mammografiaan yksilöllisen syöpäriskin perusteella
Rintasyöpäseulontoihin osallistuu noin 80 prosenttia niihin kutsun saaneista. Seulonnat maksavat yhteiskunnalle noin 15 miljoonaa euroa vuodessa.
Rintasyöpäyhdistys – Europa Donna Finlandin vapaaehtoistoiminnan koordinaattori ja sairaanhoitaja Tiina Huhtanen ymmärtää, että seulontojen kustannuksia pitää arvioida niistä saatavan hyödyn perusteella.
Yhdistyksen mielestä seulonnoista ei kuitenkaan saisi luopua.
Sen sijaan yhdistys ehdottaa seulontojen uudistamista siten, että niissä otettaisiin huomioon yksilöiden väliset erot sairastumisriskissä.
Tanska tutkii seulontavälin harventamista neljään vuoteen
Mallia voisi ottaa Tanskasta. Siellä on meneillään kliininen tutkimus, jossa seulontatiheys perustuu naisen yksilölliseen sairastumisriskiin.
Riskiä kasvattavat muun muassa tiivis rintakudos ja perinnölliset tekijät.
– Mammografiaa pystytään kohdentamaan siten, että korkean riskin potilaat kutsutaan tutkimuksiin useammin ja matalamman riskin potilaat harvemmin. Seulontaikäisistä naisista lähes puolet kuuluu matalan riskin ryhmään, Huhtanen kertoo.
Tanskassa tutkitaan, voisiko matalan riskin ryhmään kuuluville tarjota seulontaa joka neljäs vuosi.
Suurimman sairastumisriskin ryhmäläiset puolestaan kutsuttaisiin mammografiaan vuosittain ja heille tehtäisiin myös muita tutkimuksia.
Mammografia voi olla kivulias ja epämiellyttävä toimenpide. Oulun yliopistossa on kehitteillä sille vaihtoehto, mikroaaltotekniikkaa sisältävät rintaliivit. Katso videolta, mistä on kyse:
Tutkija Aleksi Raudasojan mukaan hyöty on todennäköisesti suurempi korkeassa sairastusmisriskissä oleville. Keskimäärin hyödyt ovat hänen mukaansa kuitenkin pieniä ja epävarmoja.
– Laadukas tutkimuskirjallisuus on vuosikymmenien takaa. Niidenkin mukaan jäi jossain määrin epävarmaksi tuottaako rintasyöpäseulonta merkittävää terveyshyötyä.
Mammografiasta ei aina hyötyä
Ymmärrys rintasyövän yksilöllisyydestä sekä syöpähoidot ovat kehittyneet viime vuosina paljon, Raudasoja sanoo.
Ensinnäkin on hyvin hitaasti eteneviä syöpiä, jotka eivät ehdi aiheuttamaan potilaalle terveyshaittaa hänen elinaikanaan. Tällöin seulonnassa syntyy vain turhaa ylidiagnostiikkaa.
– Ylidiagnostiikasta voi seurata, että potilas joutuu tarpeettomaan syöpäleikkaukseen.
Toisena ryhmänä ovat syövät, jotka seulonnan ansiosta löytyvät hieman aikaisemmin kuin naisen itse huomaamien oireiden perusteella. Raudasojan mukaan näissäkin hoitotulos voi silti olla samanlainen, vaikka syövät löydettäisiin vasta oireiden ilmaannuttua.
Kolmantena ovat erittäin aggressiivisesti leviävät syövät.
– Seulonnasta ei juuri ole hyötyä, koska taudin vakavuudesta johtuen lopputulos on sama riippumatta siitä, löytyykö se hieman aikaisemmin vai myöhemmin.
Seulonnat jopa 40-vuotiaille?
Rintasyöpäseulonnoista luopumisen sijaan Pohjoismaiset naapurimaamme ovat laajentaneet niitä yhä nuorempiin ikäluokkiin.
– Ruotsissa ja Islannissa seulonnat alkavat jo 40-vuotiaana. Me toivoisimme, että Suomessa seulontaikää laajennettaisiin EU-suosituksen mukaisesti 46–74-vuotiaisiin, sanoo Rintasyöpäyhdistyksen Tiina Huhtanen.
Euroopan komissio päivitti seulontasuosituksen vuonna 2021. Myös suomalainen asiantuntijaryhmä suositteli viime vuonna, että kohdeikäryhmää tulisi laajentaa ensin 45–49-vuotiaisiin ja sen jälkeen 70–74-vuotiaisiin.
Huhtasen mukaan syövän löytäminen ennen kun se on ehtinyt aiheuttaa oireita, on olennainen osa ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa.
Mammografia aiheuttaa myös vääriä syöpäepäilyjä
Seulonnat aiheuttavat myös haittoja. Mammografiassa tulee jonkin verran vääriä syöpäepäilyjä, jotka tarkemmissa tutkimuksissa osoittautuvat perusteettomiksi.
Väärät hälytykset synnyttävät potilaissa huolta ja lisätutkimukset rahanmenoa.
Aleksi Raudasoja muistuttaa, että kuten kaikilla hoidoilla, myös seulonnoilla on vaihtoehtoiskustannus.
– Kysymys kuuluu, tuottaisiko sama raha jossain muualla enemmän terveyshyötyä.
Tiina Huhtanen pitää keskustelua rintasyöpäseulontojen karsimisesta hieman huolestuttavana.
– Jos viestitään, että seulontoja ei kannata tehdä, mikä on vaihtoehto? Voimmeko luottaa siihen, että kaikki tietävät esimerkiksi rintojen omatarkkailusta ja osaavat tehdä sen oikein?
Raudasojan mukaan seulontaan osallistumisen hyödyt ja haitat tulisi kertoa nykyistä selkeämmin, jotta jokainen voisi paremmin informoituna päättää, osallistuuko niihin vai ei.
Juttua muokattu 30.9.2026 klo 12:50 poistamalla siitä väärä linkki.
