Työryhmä: Elisa Kallunki, Simo Kymäläinen ja Karoliina Juntunen
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta irtisanottu työntekijä kertoo, millaisen jäljen viime vuosi häneen jätti.
– Ammatillinen itsetunto on tallattu rusinan kokoiseksi, Maria kertoo.
Viime vuonna toimintansa aloittaneiden hyvinvointialueiden perustaminen on ollut historiallisen suuri muutos suomalaisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Vaikka muutos oli valtava, uuden organisaation luomiseen jäi käytännössä vain noin vuoden verran aikaa.
Kiireen takia hyvinvointialueilla on ollut kova paine muuttaa asioita nopeasti.
Tässä jutussa pääsevät ääneen Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella hallintotehtävissä työskennelleet työntekijät. Heidän kokemuksensa tarjoavat kurkistuksen siihen, miltä sote-uudistuksen käynnistys näytti yhdellä isolla hyvinvointialueella.
Tätä juttua varten Yle tavoitteli useita Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen hallinnossa työskennelleitä. Neljä viime vuoden lopulla irtisanottua ja kolme nykyistä työntekijää suostui nimettömänä kertomaan kokemuksistaan. Heidän nimensä on jutussa muutettu, sillä omalla nimellä esiintymisestä saattaisi seurata ongelmia.
Haastatellut ovat kokeneita sote-alan ammattilaisia, joista osa työskentelee johtotehtävissä. Yle on varmistanut tiedot työsuhteista.
1. Tyhjäkäynti töissä
Haastateltavien mukaan työtehtäviä jaettiin hallinnossa epätasaisesti, kun hyvinvointialue aloitti toimintansa vuoden 2023 alussa.
Irtisanotuiksi tulleiden haastateltavien mukaan heiltä puuttuivat selkeät tehtäväkuvaukset tai sellainen rakennettiin vasta useiden pyyntöjen jälkeen. Kokenut työntekijä Maria kertoo, että hänelle osoitettu tehtävä oli vaativuudeltaan vähäinen, eikä se vienyt kuin osan työajasta.
– Se ei täyttänyt minun viikkotyömäärästäni aika ajoin puoliakaan, Maria sanoo.
Hän kertoo useaan otteeseen pyytäneensä lisää tehtäviä ja saaneensa nippelihommia sieltä täältä. Hän koki turhauttavana, ettei saanut osaamistaan vastaavia töitä. Maria koki joutuneensa syrjäytetyksi.
– Työnkuvani oli sellaista heittopussina olemista.
Toisen hyväpalkkaisen haastateltavan kokemus oli samankaltainen. Anna kuvailee, että hänen työnsä hyvinvointialueella oli puuhastelua.
– Tuleehan siitä arvoton olo.
Haastateltavat joutuivat välillä jopa keksimään itselleen työtehtäviä. Anna kertoo haalineensa itse itselleen sekalaisia töitä.
– Enhän minä tietenkään mitään ristisanatehtäviä työaikana tehnyt, mutta minua ei käytetty optimaalisesti niihin asioihin, mihin minua olisi voitu käyttää.
Myös hyvinvointialueella edelleen töissä olevat haastateltavat vahvistavat sen, että töitä ei jaettu tasapuolisesti kaikille.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen konsernipalvelujen johtajan Markus Syrjäsen mukaan on harmillista, jos työntekijät ovat kokeneet, ettei heidän työpanostaan ole käytetty. Hän pitää sitä poikkeuksena, koska työntekijöillä on ollut valtavasti tehtävää hyvinvointialueen toiminnan käynnistämisessä.
Videolla hyvinvointialueen konsernipalvelujen johtaja Markus Syrjänen kertoo, miksi hän on ollut huolissaan työntekijöiden kuormittumisesta.
Vaikka osa haastateltavista koki, että heillä ei ollut riittävästi tekemistä, samaan aikaan hyvinvointialue maksoi palkkioita konsulteille. Haastateltavat katsovat, että heillä ja muilla silloisilla vakituisilla työntekijöillä olisi ollut vahvaa osaamista moniin näistä tehtävistä.
Konsernipalvelujen johtaja Syrjäsen mukaan konsultteja on käytetty tarkoituksella paljon, koska hyvinvointialueen toiminnan käynnistäminen on ollut poikkeuksellisen kova tehtävä. Syrjäsen mukaan konsultteja saatiin ”onneksi” avuksi.
– Kun teimme historiallista hallintouudistusta Suomessa, niin oli myös huoli, että riittävätkö asiantuntijayritysten resurssit vastaamaan tarpeisiin.
Konsulttien käyttöä samassa määrin ei ole tarkoitus jatkaa. Tähän vuoteen on Syrjäsen mukaan lähdetty yleislinjalla, että vain tieto- ja viestintäteknologiassa käytetään ulkopuolista osaamista.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen mukaan konsulttipalvelujen ostoja ei pystytä tarkasti erottelemaan muista asiantuntijapalveluiden ostoista, mutta asiantuntijapalveluiden kustannukset vuonna 2023 olivat yhteensä noin 30 miljoonaa euroa. Siitä ICT-muutoskustannusten osuus oli noin 19 miljoonaa euroa.
Asiantuntijapalveluihin käytetty raha vastasi vuonna 2023 noin 6 prosenttia hyvinvointialueen palkkamenoista.
2. Satoja projekteja samaan aikaan käynnissä
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen konsernipalvelujen johtaja Markus Syrjänen antaa uudistuksen suuruutta kuvaavan esimerkin. Hän kertoo, että erilaisia projekteja oli 300 muutamia kuukausia ennen toiminnan käynnistämistä. Syrjäsen mukaan tämä on vaatinut priorisointia, koska kiire oli kova.
Haastateltavat kokivat, että huomio meni liiaksi projekteihin perustyön johtamisen sijaan.
– On hirveä vimma sellaiseen näennäiskehittämiseen, että pitää olla kaiken maailman hankkeita ja projekteja täysillä käynnissä, Anna sanoo.
Eräs haastateltavista kuvailee, että projekteja ja tehtäviä piti aloittaa hätäisellä aikataululla. Niihin laitettiin resursseja, mutta pian jokin toinen asia nähtiinkin tärkeämmäksi, ja alkuun saatu projekti ajettiin alas.
Hallinnon työntekijät kokivat tilanteen sekavana. Johtotehtävissä työskentelevä Sofia kuvailee Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuetta megaorganisaatioksi, jossa päätöksenteko on vaikeaa.
Sofian mukaan yksinkertaisiakin asioita on palloteltu pitkään hyvinvointialueen sisällä. Eri tahoilla tehdään eri linjauksia, eikä päätöksiä saada tehtyä. Muiden haastateltujen kokemus on samanlainen.
Sofia kokee, että hyvinvointialueella satsataan isoihin projekteihin, vaikka resursseja ja huomiota tarvittaisiin kipeästi lisää käytännön työhön.
– Fokuksen pitäisi olla enemmän käytännön tasolla, potilas- ja asiakastyössä.
3. Työtapojen yhteensovittamisessa oli paljon työtä
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue muodostettiin vuoden 2023 alkaessa kymmenestä kunnasta. Kuntien työntekijät siirtyivät sinne vanhoina työntekijöinä, niin myös tähän juttuun haastatellut ihmiset.
Vanhana työntekijänä siirtyminen tarkoittaa, että olemassa olevat edut säilyvät.
Haastatellut kertovat, että kuntien erilaisten työkulttuurien yhteensovittaminen on ollut välillä vaikeaa. Muutaman tuhannen asukkaan kunnassa asioita on totuttu hoitamaan eri tavalla kuin Espoossa.
4. Kritiikin esittämistä vältetään
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, kuten moni muukin hyvinvointialue, kärvistelee pahasti tappiollisen talouden kanssa. Valtion hyvinvointialueille antamat rahat eivät riitä toiminnan pyörittämiseen, joten veronmaksajien rahaa kuluu suunniteltua enemmän.
Säästöjä haetaan lukuisista kohteista.
Viime vuoden lopussa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue irtisanoi 33 työntekijää, ja lisäksi 10 työntekijää irtisanottiin, kun he kieltäytyivät heille tarjotuista muista tehtävistä.
Irtisanomiset kohdistuivat suurimmaksi osaksi hallinnollisen tason tehtäviin, joissa myös tässä jutussa haastateltavat henkilöt työskentelivät.
Perusteluna irtisanomisille olivat tuotannollis-taloudelliset syyt. Hyvinvointialueen mukaan uudelleenjärjestelyillä ja hallintoa keventämällä tavoiteltiin arviolta hieman yli kahden miljoonan euron pysyvää säästöä.
Irtisanotuksi tulleet haastateltavat kokevat, että lähtöpassit annettiin ihmisille, jotka toivat esiin ylemmän johdon linjasta poikkeavia näkemyksiä.
– Kun nostat kissan pöydälle, se kulminoitui heti siihen, että olet jotenkin hankala, Liisa sanoo.
Hyvinvointialueella hallinnossa edelleen työskentelevät haastateltavat vahvistavat, että avointa kritiikkiä esittäneitä oli irtisanottujen joukossa.
Hyvinvointialueen konsernipalvelujen johtaja Syrjänen ei toiminut työnjohtosuhteessa tässä jutussa haastateltuihin irtisanottuihin ihmisiin.
Hän ei itse tunnista ilmapiiriä, jossa ei saisi esittää kritiikkiä. Hän kokee, että hyvinvointialueella on avoin johtamiskulttuuri ja paljon vuoropuhelua.
Hyvinvointialueella johtotehtävissä työskentelevän Sofian mukaan epäkohtia ei uskalleta tuoda hyvinvointialueella esiin. Siihen ovat vaikuttaneet viime vuonna käydyt yt-neuvottelut.
– Jokainen pomo yrittää näyttää omalle pomolleen asiat valoisasti, vaikka mitä ongelmia olisi.
Hallinnon johtotehtävissä toimivan Elinan mukaan tiedonkulku johdolta alaspäin on heikentynyt hyvinvointialueen aloitettua toimintansa.
– Asioista puhutaan pienessä piirissä, eikä niitä tuoda julki.
Tämän vuoden aikana Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on tavoitteena säästää viisikymmentä miljoonaa euroa.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella
Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.