Suomessa on klinikoita, joissa täyteainepistoksia ja esteettisiä leikkauksia tehdään ilman riittävää koulutusta, sanovat asiantuntijat.
Suomessa esteettistä kirurgiaa ja pistoshoitoja koskeva lainsäädäntö on jäljessä muita Pohjoismaita, kertovat plastiikkakirurgian asiantuntijat Ylen aamussa.
Toimenpiteiden riskeistä on keskusteltu sen jälkeen, kun sometähti Olivia Oras menehtyi ennen rasvaimua tehdyn puudutuksen seurauksena. Kuolemaan liittyvä kauneusleikkaus tehtiin helsinkiläisellä Plastic Surgery Center -klinikalla. Poliisi tutkii tapausta törkeänä kuolemantuottamuksena.
Täyteainepistosten antamista ei säädellä Suomessa millään tavalla, Suomen plastiikkakirurgiayhdistyksen puheenjohtaja Antti Mikkola sanoo.
– Kuka tahansa ilman terveydenhuollon koulutusta saa antaa täyteainepistoksia. Ruotsissa tuli muutama vuosi sitten lainsäädäntö, joka toi Ruotsin tietyllä tavalla 2020-luvulle. Muut Pohjoismaat tulivat jo aikaa sitten perässä. Suomi on edelleen takapajula.
Helsingin yliopiston plastiikkakirurgian professori Virve Koljonen sanoo, että Suomessa on myös toimijoita, jotka tekevät esteettisiä leikkauksia ilman koulutusta.
Koljosen mukaan Suomessa tietyt toimenpiteet tulisi rajata vain alan erikoislääkärille, kuten muissa Pohjoismaissa jo osittain tehdään.
– Tiettyjä isoja leikkauksia saa Suomessa tehdä kuka tahansa lääkärin peruskoulutuksen saanut. Tähän tarvitaan sääntelyä, Koljonen painottaa.
Asiakkaasta tulee liian usein potilas
Mikkola kutsuu pistoshoitojen antamista Suomessa villiksi länneksi. Hänen mukaansa esteettisissä toimenpiteissä syntyy joskus vakaviakin virheitä. Useimmat virheet tapahtuvat kasvojen alueen toimenpiteissä.
– Näemme jonkin verran hankalia komplikaatioita. On esimerkiksi pistetty täyteainetta verisuoneen, mikä saattaa johtaa akuuttiin sokeutumiseen tai ihokuolioihin. Vaikeimmat näistä korjataan sairaalassa.
Koljosen mukaan ammattitaidottomasta pistämisestä aiheutuneita komplikaatioita on hyvin vaikea korjata.
– Oikea keskustelu ei ole mielestäni se, että syyllistetään ihmisiä johonkin toimenpiteeseen menemisestä. Oikea keskustelu olisi se, että jokainen saa valita, meneekö. Jos menee, sen tulisi olla turvallista, Koljonen sanoo.
Tunnista oikea ammattilainen
Mikkolan mukaan Suomeen on tullut viime vuosina uusia yksityisiä klinikoita, jotka tarjoavat pistoshoitoja ja esteettistä kirurgiaa.
Helpoin tapa varmistaa turvallinen toimenpide on Mikkolan mukaan tarkistaa tekijän koulutus julkisesta rekisteristä. Plastiikkakirurgi on lääkäri, jolla on kuuden vuoden peruskoulutus ja ainakin kuuden vuoden erikoislääkärikoulutus.
– Kentällä on paljon toimijoita, jotka käyttävät harhaanjohtavia nimityksiä, kuten esteettisen lääketieteen lääkäri tai kauneuskirurgian lääkäri. Ne eivät ole millään tavalla ammattisuojattuja nimikkeitä.
Mikkolan mukaan toimenpiteeseen menemistä tulisi harkita huolellisesti. Tärkeää on valita hyvämaineinen klinikka, joka on ollut toiminnassa pitkään.
Tekijän pitää käydä läpi toimenpiteen riskit ja näyttää ennen ja jälkeen -kuvia aiemmista vastaavista toimenpiteistä, hän sanoo.
