Suolistoperäisten Ehec-bakteerien tartuntojen määrä on kasvanut Satakunnassa. Tartuntoja on vuosittain useita.
Suolistoperäisten Ehec-bakteerien tartuntojen määrä on kasvanut Satakunnassa. Kymmenen vuotta sitten tartuntoja ei todettu vuosittain välttämättä ollenkaan, kun niitä nykyisin tilastoidaan joka vuosi useita.
Trendi on sama ympäri Suomen. Tartuntojen määrän kasvu tilastoissa selittyy osittain sillä, että laboratorioiden diagnostiikka on muuttunut entistä herkemmäksi. Tutkimukset tunnistavat Ehec-bakteerin myös lieväoireisilla potilailla.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijaeläinlääkäri Kaisa Jaakkola kertoo, että aiemmin Ehec-tartuntoja todettiin pääasiassa bakteeriviljelyyn perustuvilla menetelmillä. Niiden seulaan Ehec-bakteeri ei välttämättä jäänyt.
– Nykyisin käytössä olevat PCR-tutkimukset tunnistavat Ehec-bakteerin aiempaa herkemmin. Siksi nykyään löydetään tapauksia, jotka aiemmin olisivat voineet jäädä tunnistamatta.
Valtaosa tartunnoista lieviä
Vaikka tilastoidut Ehec-tapaukset ovat lisääntyneet, ei ilmoitettujen tapausten määrän kasvu välttämättä tarkoita, että vakavia sairastumisia olisi aiempaa enemmän.
THL:n tietojen mukaan Ehec-tapausten määrä maakunnissa on pysynyt melko vakaana viime vuosina.
Valtaosa nykyisistä tartunnoista on lieviä tai jopa oireettomia.
Ehec-bakteeri voi aiheuttaa myös hyvin vakavan taudin ja näihin liittyviä kantoja seurataan tarkasti.
Käsienpesu pienentää tartuntariskiä
Ehec-kantajina toimivat yleisimmin naudat.
Ehec-bakteerit ovat aina peräisin ulosteesta. Tartunta saadaan suun kautta. Tartunnan voi saada esimerkiksi ulosteella saastuneen ruoan, juomaveden tai uimaveden välityksellä.
– Tartunta voi välittyä esimerkiksi riittämättömästi kypsennetyn jauhelihan ja pastöroimattomien maitotuotteiden välityksellä ja saastunut vesi saattaa siirtää bakteerin myös kasviksiin tai vihanneksiin, Kaisa Jaakkola sanoo.
Ehec-tartuntaan riittää hyvin pieni annos bakteeria, minkä vuoksi tartuntoja voi levitä myös suorassa eläinkontaktissa sekä ihmisestä toiseen puutteellisen käsihygienian välityksellä.
Tartuntariskiä voi pienentää kypsentämällä liha huolellisesti, käyttämällä pastöroituja maitotuotteita, pesemällä tuoretuotteet ennen käyttöä ja huolehtimalla hyvästä käsihygieniasta erityisesti eläinkontaktien, vessakäyntien ja ruoanvalmistuksen yhteydessä.
