Äidin alkoholinkäytön vaurioittamien lasten määrästä on vain arvioita. Pyyhkäisynäytteillä voisi saada paremman kuvan ja tarjota tukea nykyistä useammalle.
Äidin raskauden aikaisen alkoholinkäytön yleisyyttä on tutkittu vasta vähän.
Vuosittain FASD-päivän alla arvioidaan, että Suomessa syntyy joka vuosi 600–3000 lasta, joilla on jonkinasteinen alkoholivaurio.
Todellista määrää ei tiedä kukaan, ja myös kansainvälistä tutkimusta on niukasti.
– Kyseessä on edelleen näkymätön kehityshäiriö, ja se on surullista. Oppimisen, muistin ja tarkkaavaisuuden häiriöistä kärsivät lapset jäävät koulussa helposti vaille tarvitsemaansa tukea. Diagnoosilla ja syyn ymmärtämisellä olisi suuri merkitys, sanoo dosentti, ympäristöepigenetiikan laboratorion johtaja Nina Kaminen-Ahola Helsingin yliopistosta.
Kaminen-Ahola on pääpuhuja EU:n vuosittaisessa FASD-konferenssissa Ranskassa tällä viikolla.
Ongelmat näkyvät arjessa monin tavoin
Kaminen-Aholan johtama ryhmä Helsingin yliopiston ja HUSin tutkijoita on seurannut 80 kuusivuotiaan kehitystä ja oppimisvalmiuksia. Lapsista 28 oli altistunut sikiöaikana alkoholille.
Tutkituista lapsista 70 prosenttia sai FASD-diagnoosin, kertoi toukokuun lopussa julkaistu tutkimus. Paljon tapauksia on siis diagnosoimatta, jolloin lapset jäävät myös ilman tukea, sanoo Kaminen-Ahola.
– Diagnoosia on todella vaikea saada, sillä tilanne on niin monisyinen. FASDin yleisin piirre on hermoston kehityksen häiriö, ja monet oireet menevät päällekkäin muiden häiriöiden kanssa.
Alkoholialtistuneet lapset suoriutuivat heikommin esimerkiksi päättelyä, muistia ja ongelmanratkaisua mittaavissa tehtävissä.
Sekä vanhempien että päiväkodin opettajien mukaan näillä lapsilla on myös enemmän esimerkiksi ADHD-piirteitä ja vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.
Kaminen-Aholan ryhmän tutkimuksen tulokset yllättivätkin osin myös tutkijoita.
Oletus oli, että pitkäkestoinen altistus näkyisi lapsessa selvemmin kuin lyhyt. Ennen kahdeksatta raskausviikkoa altistuneilla oli kuitenkin yhtä paljon hermostoon ja kasvonpiirteisiin liittyviä poikkeuksia kuin pidempään altistuneilla.
Suunta kohti varhaista diagnosointia
Tulokset ovat osa laajempaa tutkimusta. Siinä etsitään alkoholialtistuksen aiheuttamia molekyylitason muutoksia, joita voidaan käyttää vaurioiden varhaisessa diagnosoinnissa.
Tutkimusryhmä on kerännyt näytteitä altistuneista lapsista jo 13 vuoden ajan.
Nyt Helsingin yliopisto on nyt saanut ministeriöltä rahoituksen tutkiakseen raskaudenaikaisen alkoholialtistuksen yleisyyttä Suomessa.
Uudessa tutkimuksessa kartoitetaan biologisia merkkejä sisäposken pyyhkäisynäytteiden avulla.
Tutkimukseen toivotaan HUSin alueelta yliopistosairaalasta anonyymisti osallistujia, jotta ongelman suuruus selviäisi.
Vaikka nuorempien ikäpolvien on sanottu käyttävän alkoholia vähemmän kuin aiempien, tilanne on kahtiajakautunut eli osa juo yhä runsaasti.
Moni vähentää tai lopettaa raskauden vuoksi, mutta raskaana olo saattaa paljastua vasta siinä vaiheessa, kun sikiö on jo altistunut.
