Syyskuun alusta lähtien jokaisella Haminan terveysaseman yli 19 000 asiakkaalla on nimetty omalääkäri. Yksi heistä on Marja-Liisa Riikonen. Hänellä ei vielä ole ollut tarvetta asioida vastaanotolla, mutta on ottanut selvää, kuka hänen omalääkärinsä on.
Marja-Liisa Riikosen kokemuksen mukaan aiemmin lääkäri vaihtui joka kerta. Hän on tyytyväinen, että sai jälleen itselleen omalääkärin.
– Helsingissä minulla oli oma lääkäri ja se oli aivan ihanaa. Puhelinsoitolla selvisi moni homma, kun hän tunsi minut.
Riikonen ei ole ainoa tyytyväinen asiakas. Palveluesimies Iina Hirvilahti kertoo, että Haminan terveysasemalle tullut asiakaspalaute on ollut myönteistä. Asiakastyytyväisyys on kasvanut viikko viikolta.
– Asiakkaat ovat kysyneet, että onko heillä ihan oikeasti oma hoitaja ja lääkäri. Se on monelle todella tärkeä asia, Hirvilahti sanoo.
Pidetty malli
Kymenlaakson hyvinvointialue kokeilee omalääkärimallia ensin Haminassa ja Kotkassa Kotkansaaren terveysasemalla. Sen on tarkoitus laajentua koko Kymenlaaksoon vuoden 2027 loppuun mennessä.
Omalääkärimalli on käytössä myös useammalla muullakin paikkakunnilla, ja sen käyttöönotto on kirjattu Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmaan. Yksi niistä on Pirkanmaa.
– Potilaiden ja lääkäreiden keskuudessa malli on ollut pidetty, kertoo myös Pirkanmaan hyvinvointialueen keskusjohtaja Sari Mäkinen.
Pirkanmaalla omalääkäri on osalla potilaista. Mukaan on valittu ne, joiden uskotaan hyötyvän omasta lääkäristä ja hoitajasta eniten.
– Olemme saaneet hoidon jatkuvuutta parannettua viime vuosina, kertoo Mäkinen.
Pysyvyyttä hoitoon
Haminan terveysaseman ylilääkäri Heidi Narkilahden mukaan henkilökunta on toivonut omalääkärimallin paluuta, ja ensimmäisten kuukausien kokemukset ovat olleet hyvät.
– Vastaanotolla ei joka kerta tarvitse käydä läpi uudestaan sitä, että kuka olet ja millainen tausta on, Narkilahti sanoo.
Uusimman THL:n asiantuntijaraportin mukaan hoitoon pääsy Kymenlaaksossa on hyvällä tasolla, mutta hoidon jatkuvuus on maan heikoimpia. Omalääkärimallin tavoitteena on parantaa hoidon jatkuvuutta. Tulosten näkyminen vie kuitenkin aikaa useamman vuoden.
Lääkäri-hoitajapareja on kaikkiaan 11. Jokaisella on vastuullaan noin 1 700 asiakasta.
– Kahdessa kuukaudessa ei opi tuntemaan näin suurta joukkoa, ei vaikka kuinka paiskisi töitä, Narkilahti toteaa.
Kaikki ei ole sujunut täysin ilman vaikeuksia. Omalääkärimalli on ollut Haminassa käytössä aiemmin, mutta se poistui noin puolenkymmentä vuotta sitten, kun käytäntöjä yhdenmukaistettiin aiemman Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspiiri Kymsoten aikana eli ennen hyvinvointialueen perustamista.
Nykyinen potilastietojärjestelmä ei enää taipunut vanhan väestöjaon hyödyntämiseen, joten asiakkaat jouduttiin jakamaan uudelleen.
– Valitettavasti osa hoidon jatkuvuutta menetettiin tässä kohtaa, Narkilahti harmittelee.
Aiemmin asiakkaat jaettiin lääkäreille alueittain. Nyt asiakkaat on jaettu sukunimen alkukirjaimen perusteella. Lääkäriä on mahdollista vaihtaa. Se on jopa suositeltavaa, jos tuttu lääkäri on tässä yhteydessä vaihtunut toiseen.
Narkilahden mukaan mallin onnistuminen vaatii myös henkilökunnan pysyvyyttä. Hänen toiveenaan on kasvattaa pysyvien virkalääkäreiden määrää Haminassa. Vaihtuvuutta tulee hänen mukaansa aina jossain määrin olemaan, mutta tavoitteena on, ettei työparista – lääkäristä ja hoitajasta – vaihtuisi samaan aikaan molemmat.
