Kaatosateen hyödyt luonnolle pienenevät kuivan kauden jälkeen. Sade piiskaa kuivuudesta vaurioituneita kasveja, ja vesi imeytyy heikosti kovettuneeseen maahan.
Rankkasateet ovat kurittaneet lomalaisia ja luontoa heinäkuussa. Etenkin kuun ensimmäisenä viikonloppuna sateet piiskasivat lähes koko maata ja toivat helpotusta helteistä kärsiville.
Sade on pääasiassa hyvä asia luonnolle, mutta missä kohden liika on liikaa? Miten rankkasateet vaikuttavat kuivan kauden jälkeen?
Selvitimme, millaisia vaikutuksia rankkasateilla on vesistöihin, maatalouteen, metsiin ja kaupunkeihin.
Kevyt kesäsade auttaa sorateiden kunnossapitoa
Tavanomaisesta kesäsateesta on hyötyä hieman reikiintyneille sorateille, sillä sateesta pehmennyttä soratietä on helpompi tasoittaa. Sade myös ehkäisee soratien pöllyämistä.
Pitkään jatkunut kosteus voi taas muuttaa tietyt soratyypit syksyn tullen jopa limaiseksi velliksi, ja rankkasateet aiheuttavat sorateille syviä kuoppia ja uria.
Maanteiden varsilla sateet edistävät kasvien kasvua, mikä haittaa näkyvyyttä. Tienpientareita ja liittymiä pitää niittää sateiden aikaan useammin. Lisäksi sateilla ei voi tehdä ollenkaan teiden päällystystöitä tai ajoratamerkintöjä.
Suomella on tunnetusti runsaasti kunnostusvelkaa tieverkostoissa. Valmiiksi heikkokuntoisilla ja iäkkäillä teillä sateet edesauttavat reikien syventymistä ja syntymistä.
Sadonkorjuu lykkääntyy, jos pelto kastuu liikaa
Pahimmillaan pitkään jatkuneet sateet voivat estää maatalouskoneiden pääsyn pelloille, sillä sade heikentää maan kantokykyä.
Tällöin esimerkiksi lannoittamisen ja tuholaistorjunnan ajoitus voi viivästyä tai sadonkorjuu lykkääntyä. Esimerkiksi perunalle oikea-aikaiset toimenpiteet ovat sadon kannalta tärkeitä.
Viljasadon kuivaaminen taas tuo taloudellisia lisäkustannuksia. Kustannukset voivat kasvaa suuriksi korkeiden energianhintojen aikana.
Suomessa sateiden kuuromainen luonne helpottaa kasvien kosteudensietokykyä, sillä vesi ehtii hieman imeytyä, kun sade taukoaa. Jos sadetta jatkuisi yhteen putkeen esimerkiksi vuorokauden tai pidempään, vahingot viljapelloilla, puutarhoissa ja metsissä olisivat huomattavasti suuremmat.
Sade huuhtoo ravinteita ja kaupunkien likavesiä vesistöihin
Rankkasateista ei itsessään ole hyötyä metsille, mutta harvemmin niistä on Suomen sääolosuhteissa isoa haittaakaan. Enemmän ongelmia aiheuttavat ilmastonmuutos ja ihmisen muokkaama ympäristö.
Ilmastonmuutoksen myötä äärevät sääolosuhteet, kuten pitkään jatkuva kuivuus ja kovat rankkasateet, heikentävät ekosysteemejä niin metsissä kuin muuallakin luonnossa.
Jos rankkasateet alkavat pitkän kuivan jakson jälkeen, maaperä ei välttämättä läpäise juurikaan vettä. Tällöin voi syntyä paikallisia tulva-alueita.
Kovettuneelle maalle satanut vesi voi myös valua vesistöihin ja viedä turvetta ja muuta metsän ravinnekuormaa mukanaan.
Kotkassa vettä tuli viime viikonloppuna niin paljon, että siirtolapuutarhassa viljelykset ja mökkitontit alkoivat lainehtia:
Suomen soita on ojitettu runsaasti, mikä estää veden imeytymistä soihin. Sen sijaan vesi valuu suoraan ojiin ja vie vesistöille haitallista turvetta soilta puroihin, jokiin ja muihin vesistöihin.
Ojittamattomat suot taas imevät vettä ympäriltään tehokkaasti pesusienen tavoin.
Voimakas sade tiputtaa puista maahan kuivuudesta vaurioituneet lehdet. Samalla kuivuus, maan tulvittuminen ja myrskysäät vaikeuttavat pintajuuristen kasvien kiinnittymistä.
Eliöille rankkasateista on haittaa maan ja pesäkolojen tulvimisen myötä. Esimerkiksi kastemadot ovat sopeutuneet hapellisiin olosuhteisiin, minkä vuoksi matoja näkyy sateiden aikaan paossa asfalttipinnoilla.
Rankkasade ei täytä pohjavesivarastoja, kun vesi ei ehdi imeytyä
Kun vettä sataa paljon lyhyessä ajassa, kaikki vesi ei imeydy maaperään, vaan valuu pintaa pitkin vesistöihin.
Sateesta on parhain hyöty pinta- ja pohjavesiin silloin, kun sadetta tulee tasaisesti. Tällöin maankosteus pääsee niin korkealle tasolle, että vettä alkaa valua myös pinta- ja pohjavesiin.
Esimerkiksi alkuvuonna maankosteus oli Suomessa poikkeuksellisen matalalla, jolloin kesän rankkasateet ovat vain nostaneet kosteuden normaalille tasolle, eivätkä vielä hyödyttäneet pinta- ja pohjavesiä.
Toistaiseksi pohjavedet ovat nousseet vain paikallisesti pienemmissä pohjavesimuodostumissa.
Kaivojen vedenpinta voi vaihdella rankkasateen myötä. Pinta voi hetkellisesti nousta, mutta kääntyä jonkin ajan kuluttua laskuun.
Juttuun on haastateltu maanteiden hoidon asiantuntijaa Mika Terhelää Väylävirastosta, peltokasvisektorin avustavaa asiantuntijaa Helka Hypéniä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitosta, metsäekologian professoria Anne Tolvasta Luonnonvarakeskuksesta, Hydrologi Sami Soosalua Suomen ympäristökeskuksesta, sekä päivystävää kunnossapitomestaria Olavi Saarelaista Hämeenlinnan kaupungilta.
