Kymenlaakson pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Teemu Veneskari kantaa mukanaan passia ja kansainvälistä rokotuskorttia kaikkialle, minne hän menee.
Vuosi sitten elokuisena aamuna pelastuspäällikkö sai viestin. Häntä pyydettiin nopealla aikataululla Espanjaan sammuttamaan rajuja maastopaloja.
Iltapäivällä Veneskari istui jo lentokoneessa.
Tänäkin kesänä Euroopassa on roihunnut. Esimerkiksi Ranskaa ja Belgiaa ovat piinanneet jättimäiset tulipalot.
Ilmatieteen laitoksen väitöskirjatutkija Outi Kinnusen mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa tulevaisuudessa Suomen maasto- ja metsäpaloihin.
Palokausi pidentyy, mutta riskinä voi myös olla, että paloja syttyy enemmän ja ne ovat suurempia.
Massiiviset paloalueet yllättivät
Espanjan paloissa Veneskari toimi muodostelman johtajana. Hänen perässään seuraavana päivänä paikalle saapui 24 suomalaispelastajan tiimi.
Suomalaiset pelastajat ovat aiemminkin harjoitelleet maastopalojen sammutusta ja auttaneet esimerkiksi Portugalissa vuosina 2023–2024 ja Kreikan paloissa kesällä 2022. Nämä tehtävät olivat etukäteen sovittuja.
Vuoden 2025 Espanjan keikka oli kuitenkin ensimmäinen niin sanottu kova keikka suomalaisille: pyyntö tuli nopealla aikataululla, kun Espanja pyysi EU:n jäsenmailta hätäapua, ja Suomi päätti vastata kutsuun.
– Tässä tavallaan ulosmitattiin se, miten me pärjäämme, kertoo Veneskari.
Veneskari muistelee maisemaa, joka perillä odotti: kukkuloiden päältä näkyi pelkkää mustaa palanutta maata. Luoteis-Espanjassa Galician alueella oli samaan aikaan käynnissä yli 50 aktiivista paloa.
Euroopan palojen laajuus eroaa Suomen oloista täysin.
– Yhtenäinen ketju palavaa rintamaa voi olla 60–80 kilometriä. Eli mittaluokaltaan hieman enemmän kuin Kouvolasta Lahteen.
Lisäksi sammutustehtävien kesto on eri luokkaa. Suomessa tehtävät ovat ohi muutamissa tunneissa, mutta Espanjassa suomalaiset pelastajat työskentelivät ja lepäsivät 12 tunnin sykleissä.
Veneskari pitääkin yhtenä tärkeimpänä oppina sitä, miten pitkiä tehtäviä johdetaan.
Työ on fyysisesti rankkaa ja pelastajilla on myös häkämittarit käytössään. Pienikin asia, esimerkiksi rakko jalassa, voi vaikuttaa koko joukkueen suorituskykyyn, toteaa Veneskari.
– Itsestään täytyy pitää hyvää huolta ja huolehtia omasta levosta ja nesteytyksestä. Ilman unta ei kykene työhön.
Veneskari kertoo, että monille tiimin jäsenistä oli koskettavaa todistaa tulipalon aiheuttamia tuhoja.
– Siellä oli maatiloja ja asuntoja. Ihmiset joutuivat jättämään kotejaan. Emme me pelastajatkaan robotteja tai teräsmiehiä ole. Inhimillisyys tuli esiin.
Veneskari vieraili paikallisessa hätäkeskuksessa, josta johdettiin alueen tehtäviä.
– He olivat jo pitkään taistelleet maastopaloja vastaan. Väsymys oli käsin kosketeltavaa.
Mieleenpainuvia hetkiä olivat myös kohtaamiset paikallisten kanssa. Veneskarille on jäänyt mieleen tilanne, jossa kaksi ihmistä tuli kiittelemään heitä lentokentällä.
– Se pitkä ja vuolas kiitosten sarja oli tosi hämmentävää, koska mehän vain teemme työtämme.
Paluumatkalla lentokoneen kapteeni kuulutti, että kyydissä on suomalaisia pelastajia, ja he saivat raikuvat aplodit.
Portugalin tehtävästä syntyi dokumentti
Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen johtaja Jani Pitkänen oli joukkueen johtajana Portugalissa 2023. Samalla matkalla kuvattiin dokumentti Palava maa, jonne joukko suomalaisia pelastajia lähti myös saamaan oppia suurten palojen sammutuksesta.
Katso Palava maa -dokumentti Areenassa:
Kokemus oli Pitkäselle silmiä avaava.
Hän yllättyi, miten nopeasti massiivisia paloja sammutetaan vaativissa maastoissa, joissa on paljon korkeuseroja ja kovia, kuumia tuulia.
– 1000 hehtaarin tulipalo sammutetaan 20 tunnissa, mikä on mielestäni käsittämättömän nopeaa toimintaa.
Portugalilaiset kollegat kertoivat Pitkäselle, että aiemmin palokausi oli huhti-lokakuun välissä. Nykyisin paloja on kuitenkin ympärivuotisesti.
– Heillä selkeä muutos on, että selkeää metsäpalokautta ei ole enää tunnistettu.
Nyt on hyvä aika varautua, sanoo tutkija
Ilmastonmuutos ei varsinaisesti ole syy palojen syttymiselle, mutta se luo niiden leviämiselle otollisemmat olosuhteet, toteaa väitöskirjatutkija Kinnunen.
Pitkät hellejaksot voivat aiheuttaa kuivuutta, jotka lisäävät palojen todennäköisyyttä.
– Ilmastonmuutos tarkoittaa myös sitä, että paloja voi olla sellaisiin aikoihin ja sellaisissa paikoissa, joissa niitä ei ole aiemmin ollut.
Hyvä esimerkki on Suomen kevät. Lumien sulaminen aiemmin pidentää palokautta.
– Jos talven sade tuleekin lumen sijaan vetenä, on kevät kuivempi, koska ei ole sulavaa lunta, kertoo Kinnunen.
Myös pelastuspäällikkö Veneskari on huomannut palokausien pidentymisen. Tilaston mukaan pelkästään tämän vuoden huhtikuussa Suomessa oli noin 800 maasto- ja metsäpalotehtävää.
Muuten esimerkiksi viime vuonna tehtäviä oli keskimääräisesti vähemmän, vaikka olosuhteet Suomessa olivatkin niille otolliset, kertoo Veneskari.
Äärimmäiset kuivuudet voivat vaikuttaa turvemaiden paloherkkyyteen, toteaa tutkija Kinnunen. Siksi niihin olisi hänen mielestään tärkeää kiinnittää huomiota.
– Suomessa on saatettu ajatella, että ojittamattomat turvemaat ovat märkiä alueita, jotka eivät pala. Kun ilmasto lämpenee, ne voivat kuivua ja syttyä palamaan.
Turvemaiden palojen erityisyys on, että palo voi siirtyä myös maan alle ja kyteä siellä jopa talven yli. Tämän jälkeen palo voi vielä palata pintapaloksi.
Suomen maaperällä maastopalojen sammutuksissa ei tule yllätystä
Pelastuspäällikkö Teemu Veneskari
Turvemaiden paloihin on olemassa toimintamenetelmät, sanoo pelastuspäällikkö Veneskari.
– Suomen maaperällä maastopalojen sammutuksissa ei tule yllätystä.
Hän pitää riskinä tilannetta, jossa palo pääsee leviämään harvaan asutulla alueella pitkän kuivan jakson jälkeen. Tällaisessa tehtävässä pelastajilta vaadittaisiin poikkeuksellisen paljon.
Veneskarin mukaan varautumista voitaisiin parantaa uusilla torjuntamenetelmillä, kuten robotiikalla.
Suomella olisi juuri nyt oikea hetki varautua isoihin maasto- ja metsäpaloihin, näkee tutkija Kinnunen.
– Tilanteemme ei ole vielä akuutti. Nyt on hyvä hetki ennakoida, jotta siitä ei koskaan tule katastrofaalinen.
