Suurpedoista on tullut tavallinen näky myös taajamissa. Kuopiossa on tehty tänä kesänä paljon havaintoja ilveksistä, jotka liikkuvat asuinalueilla.
Ihmiset ovat jakaneet kuvia ja videoita sosiaalisen median puskaradioissa muun muassa Saaristokaupungin, Jynkänvuoren, Päivärannan ja Kelloniemen alueilta. Viimeisimpiä havaintoja on ollut leikkipuistosta Neulamäestä.
Neulamäessä Messi-koiraa ulkoiluttamassa ollutta Leena Koistista ilvekset eivät pelota.
– Puolustaisin koiraani ja menisin väliin, jos ilves tulisi vastaan.
Mökillä Koististen koira saa olla vapaana, vaikka myös siellä tiedetään ilvesten liikkuvan.
Neulamäessä asuvat kuopiolaiset kertovat videolla, mitä he ajattelevat ilveshavainnoista.
Kauppamatkalla ollut Janne Vuorinen ei ole nähnyt ilveksiä, mutta on havainnut, että jänikset ovat alueella vähentyneet.
– Aika hyvin ovat jänikset hävinneet. Aikaisemmin ne soivät omenapuut matalaksi äidin omakotitalon pihassa.
Lapinkoira Elmerin kanssa liikkuvan Jenni Paanasen mielestä ilves kuuluu Suomen luontoon. Hän ei ole huolissaan ilveksen kohtaamisesta.
– Antaisin olla rauhassa, koska ilves on luonnonvarainen eläin. Lapinkoiralla ei ole onneksi metsästysviettiä, joten luulisin, että kohdatessaan ne vain tuijottaisivat toisiaan.
Ilveskanta on kaksinkertaistunut
Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan ilveskannat ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina.
Kahdessa maakunnassa liikkuu nyt arviolta yhteensä 700–800 ilvestä, kun koko maassa Luonnonvarakeskuksen arvio on noin nelisen tuhatta.
– Ilvesten määrä on käytännössä kaksinkertaistunut neljän–viiden vuoden aikana, Pohjois-Savon riistapäällikkö Matti Kervinen kertoo.
Ilveksiä metsästettiin viimeksi Pohjois-Savossa kannanhoidollisilla luvilla 2022–2023, jolloin kaadettiin noin 40 ilvestä. Samalla kaudella Pohjois-Karjalassa metsästettiin noin 20 ilvestä.
Ilves on metsästyslailla ja EU:n luontodirektiivillä suojeltu ja rauhoitettu laji. Metsästys on kuitenkin mahdollista Suomen riistakeskuksen myöntämillä poikkeusluvilla.
Kervisen mukaan ilvesten esiintyminen asuinalueilla ei ole mitenkään harvinaista.
Laajat metsäalueet ja järvet Kuopion ympärillä ohjaavat ilveksiä kaupunkialueelle.
Ilves on puhtaasti lihansyöjä. Se metsästää Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa pääasiassa metsäjäniksiä ja rusakoita, mutta myös pienet jyrsijät ja metsäkanalinnut kuuluvat ruokavalioon.
– Ravinnon perässä ilves tietysti kulkee niin kuin muutkin petoeläimet, Kervinen sanoo.
llvekselle kelpaavat myös pienet sorkkaeläimet. Metsäkauriin ja valkohäntäkauriin kannat ovat Itä-Suomessa kuitenkin taantuneet voimakkaasti ja pienentyneet viimeisen viiden vuoden aikana jopa puoleen aiemmasta.
Kissat ja metsästyskoirat vaarassa
Pohjois-Savossa pihakäyntejä oli viime vuonna 1 800, kun vuonna 2024 niitä oli vajaa 1 300. Määrä on kasvanut jonkin verran.
Pohjois-Karjalassa tilanne on vielä dramaattisempi, kertoo Pohjois-Karjalan riistapäällikkö Juha Kuittinen.
– Pihakäynnit ovat lisääntyneet rajusti. Vuonna 2024 niitä kirjattiin vajaa 600, vuonna 2025 jo yli tuhat. Siinä on tapahtunut 70 prosentin lisäys yhdessä vuodessa.
Tänä vuonna pihakäyntejä on jo enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä.
Kuittisen mukaan tämän seurauksena kissoja on hävinnyt paljon pihapiireistä.
– Uusi ilmiö on se, että metsästyskoirille tulee vahinkoja muun metsästyksen yhteydessä. Ilves repii useita koiria vuosittain, Kuittinen kertoo.
Maakunnan ilveskanta on kasvanut reilusti yli 300 yksilöön, kun se ennen metsästystaukoa oli hieman alle 200.
Kuittisen mukaan ilveksen metsästys pitäisi sallia.
– Ilveskantaa olisi syytä päästä hallitsemaan myös metsästyksellä kannanhoidollisesti. Ilman metsästystä kanta jatkaa kasvuaan, kunnes ravinto loppuu, Kuittinen sanoo.
Näin ilvekseen tulee suhtautua
Ilves on lähtökohtaisesti hämärä- ja yöaktiivinen eläin, joka väistää ihmistä.
– Ilves on meidän suurpedoista selkeimmin peto, eli se syö pelkästään lihaa ja tuoretta lihaa, eli saalistaa aktiivisesti, Kervinen korostaa.
Toisin kuin karhu, ilves ei kuitenkaan ole vaarallinen ihmiselle.
– Karhun osalta on olemassa turvallisuusriski myös ihmistä kohtaan, mutta ilveksen osalta tätä ei juurikaan ole, Kuittinen toteaa.
Riistapäälliköt kuitenkin muistuttavat, että kyse on villieläimestä, joka kuuluu metsään. Jos ilveksen havaitsee takapihalla, ensimmäiseksi ei pidä kaivaa kännykkää esiin ja ottaa kuvia.
– Jos halutaan ilves pitää ihmisarkana metsäeläimenä, niin sille pitää antaa mahdollisimman nopeasti lähtö, Kervinen sanoo.
Kervinen neuvoo karkoittamaan ilveksen kovaäänisesti.
– Jos ilves jää pyörimään pihaan karkotteluista huolimatta, niin viime kädessä voi soittaa hätäkeskukseen.
