Jämsästä puuttuu yhä virallinen ulkoilureitistö, joka yhdistäisi alueen lukuisat luontokohteet. Se voisi piristää luontomatkailua ja tuoda iloa myös paikallisille.
Seudun luontomatkailua on kehitetty viiden vuoden aikana useissa hankkeissa. Rahaa on palanut miljoona euroa. Retkeilyreitistön suunnitteluun ja rakentamiseen on mennyt siitä noin puolet, kertoo kaupungin reitistömestari Annastiina Meriläinen.
– Siihen nähden uusia konkreettisia kohteita on saatu aikaan vain kourallinen.
Hankkeet on rahoitettu pääosin rahastojen julkisella tuella, ja alle kolmasosa on kaupungin omaa rahaa.
Silti retkeilykohteet ovat edelleen hajallaan ympäri Jämsää ja neuvottelut alueen maanomistajien kanssa kesken.
Reitin rakentamista vaikeuttaa se, että matkalle osuu noin 250 yksityistä kiinteistöä. Jos yksikin maanomistaja sanoo ei, reitti katkeaa siihen.
– Reittiä ei voi edes markkinoida, ennen kuin maankäyttöluvat ovat kunnossa, Meriläinen kuvaa.
Reitistön rakentamisesta keskusteltiin kaupungin järjestämässä reitistöillassa viime viikolla.
Matkailijat miettivät, mistä mennä metsään
Hankerahojen turvin Jämsän kaupunki on rakentanut useita laavuja ja tulipaikkoja sekä maisematasanteen. Reittejä on kunnostettu ja siistitty.
Suurin osa kylteistä ja opaskartoista odottaa vielä asennusta, ja niitä viedään maastoon syksyn aikana.
Toistaiseksi luontoreitit jäävät piiloon esimerkiksi Himoksen matkailijoilta. Se on sääli, sanoo Himoksen alueyhdistystä edustava Maija Suutarinen.
Suutarisen mukaan matkailijat haluavat tekemistä, mutta reittien on oltava opastettuja.
– Pitää tietää, mistä reitti alkaa ja mihin se päättyy ja voiko esimerkiksi pumpata renkaansa, onko latukahvila ja löytyykö vessa.
Uudet makkaranpaistopisteet ja näköalatasanteet eivät vielä tee retkeilyverkostoa.
– On tärkeää, että meillä on pisteitä, joista voi ihailla maisemia, mutta reitistö vaatii aina sen, että koko matka on suunniteltu. Siihen tarvitaan vielä paljon kehitystä.
Kaupunkilaiset opastavat nyt eksyneitä
Himoksessa säännöllisesti mökkeilevät pariskunnat Inkeri ja Tapani Sievänen sekä Tuija ja Juhani Sievänen ovat tulleet retkelle Jämsän keskustaan Pukinvuoreen, jonka huippu kohoaa 169 metriin merenpinnasta.
He kertovat, että matkailijat ovat usein metsäpoluilla ymmällään.
– Jos yhtään ajattelee Himoksen matkailua, niin minä laittaisin ensimmäisenä reitit kuntoon, Tapani Sievänen sanoo.
Myös jämsäläinen Martti Nurminen kiertää päivälenkillään luontopolkuja. Pukinvuori on hänen lempipaikkansa.
– Monia retkeilijöitä olen neuvonut tänne laavulle, kun he ovat välillä tuolla metsän puolella. Täällä on paljon hienoja paikkoja, kunpa väki löytäisi ne.
Videolla ulkoilijat kertovat retkeilykohteiden löydettävyydestä.
Rakennettava pala palalta
Himoksen alueyhdistyksen Suutarinen on työskennellyt pitkään matkailualalla, myös Lapissa, missä reittejä on rakennettu takavuosina isolla rahalla.
Hän muistuttaa, että pohjoinen ja itäinen Suomi ovat saaneet matkailun kehittämiseen moninkertaisesti enemmän tukea kuin keskinen Suomi.
Jämsässä reitistöä on rakennettava pala palalta, koska rahaa ei ole.
– Pitää keksiä, miten yhteistyöllä ratkaistaan asioita. Siihen tarvitaan kaupunkia, yrittäjiä, yhdistyksiä ja kuntalaisia.
Ei reittitoimitusta, vaan sopimusmalli
Jotta virallinen Himos-Jämsän ulkoilureitistö etenisi, kaupunki haluaa sopia maanomistajien kanssa reitin rakentamisesta ja käytöstä.
Maankäyttöinsinööri Jari Lämsä kertoo, että ulkoilulain mukaisesta reittitoimituksesta on luovuttu. Se on Maanmittauslaitoksen suorittama virallinen kiinteistötoimitus, jossa perustetaan pysyvä ja virallinen oikeus ulkoilureitin pitämiseen toisen omistamalla maa-alueella.
Reittitoimituksesta luopuminen on helpotus monille maanomistajille, sillä he ovat pitäneet sitä raskaana toimenpiteenä.
Maanomistajien on silti sitouduttava ulkoilureittiin pitkäksi aikaa.
– Jos reitille tehdään pysyviä rakenteita julkisilla rahoilla, myös sopimusten maanomistajien kanssa on oltava suhteellisen pitkiä, noin kymmenestä vuodesta ylöspäin, Lämsä sanoo.
