Asiantuntijan mukaan jokien taimenkanta on vielä hyvin heikko.
Uhanalaisten taimenten kannat elpyvät Mikkelin kaupungin alueen joissa.
Rokkalanjoella ja Urpolanjolla tehtiin muutama vuosi sitten isoja ennallistamistoimia.
Vesistöistä poistettiin kaksi patoa ja samalla rakennettiin luonnonmukaiset kalatiet uhanalaisia taimenia varten.
Kalatalousasiantuntija Teemu Hentisen mukaan molemmilla reiteillä on tällä hetkellä heikko taimenkanta.
– Tilanne on odottava. Näissä hankkeissa ei tule nopeita tuloksia. Taimenkannan kehittymistä joutuu odottamaan 5-10 vuotta, Hentinen sanoo.
Hentisen mukaan tavoite on luonnossa lisääntyvä taimenkanta. Mikkelin kaupunkijoet ovat niin pieniä, että suurta poikastuotantoa ei kuitenkaan voi odottaa.
– Toivotaan, että taimenen elinkierto toteutuisi ilman tuki-istutuksia ja siten saataisiin jokiin taimenkanta syntymään.
Ennallistamistoimien jälkeen joissa on jo havaittu taimenen pienpoikasia ja joitakin kymmeniä emokalojakin. Emokaloja pitäisi kuitenkin olla enemmän, että voitaisiin ajatella kalakannan elpyneen.
Hentisen mukaan tämä on lupaava alku, mutta vielä ei voi hurrata.
– Emokalojen riittävyys on monen asian summa. Nyt ei ainakaan ole esteitä sille, että emokalat pääsevät järvestä jokiin kutemaan.
Hentinen muistuttaa, että Mikkelin kaupunkijokien alueilla kalastaminen on kielletty.
– Nyt pitäisi malttaa antaa taimenen olla rauhassa ja lisääntyä. Kanta on vielä niin heikkoa, ettei se kestä mitään kalastusta.
Etelä-Savossa samankaltaisia jokien ennallistamistoimia on tehty myös muun muassa Mäntyharjun reitin pääkoskilla, Sulkavan Enon-Kolkonjiella ja Puumalan Lieveskänkoskella.
Mäntyharjun reitillä Paasonkosken padon purkaminen ja kunnostaminen on juuri käynnistymässä.
– Ennallistamishankkeita on Etelä-Savossa vuosittain noin viisi. Patojen purkamiset ja luonnonmukaisten kalateiden rakentamistyö on vasta alussa.
