15 euroa viikossa. Se on raha, jonka helsinkiläinen Veeti Knuutinen, 23, saa käyttövaratililleen viikoittain.
– Se tuntuu ahdistavalta, surulliselta ja epätasa-arvoiselta. Haluaisin elää ja tehdä asioita elämässä, kuten harrastaa musiikkia ja saada kuntosalilla personal trainerin. Kehoni tarvitsisi enemmän liikuntaa.
Miten tähän tilanteeseen on tultu?
Digi- ja väestötietoviraston mukaan edunvalvoja on määrätty hoitamaan toisen henkilön taloudellisia asioita, jos tämä ei siihen itse pysty esimerkiksi sairauden tai vamman takia.
Knuutisella on ollut edunvalvoja vuosien ajan.
Hänellä on muun muassa lievä kehitysvamma.
Alla olevalla videolla Veeti Knuutinen kertoo siitä, miltä tuntuu, kun läheisiä ei ole ja edunvalvoja hoitaa asioita:
Käytännössä edunvalvoja hoitaa Knuutisen ylläpitotiliä. Edunvalvoja maksaa pakolliset menot, kuten asumisen, veden, sähkön ja koulumatkat.
Knuutinen syö valmista ruokaa asumisyksikössä. Hän haluaisi myös laittaa ruokaa itse, mutta rahatilanne estää sen.
Knuutinen haluaisi säästää, mutta ei pysty siihen.
– En voi päättää, mitä rahaa menee mihinkin.
Veeti Knuutisella ei ole läheisiä, jotka voisivat auttaa häntä raha-asioissa.
Siksi hänellä on yleinen edunvalvoja.
Lääkärinlausunnot puoltavat Knuutiselle yleistä edunvalvojaa.
– Jos haluaisin vastata itse raha-asioistani, niin en onnistu siinä lääkärinlausunnon perusteella. En varmaan koskaan saa edunvalvojaa pois.
Edunvalvojalla on yli kaksisataa päämiestä
Digi- ja väestötietoviraston mukaan edunvalvonnan tarve on kasvanut. Vuonna 2025 oli reilut 55 000 täysi-ikäisten edunvalvontaa ja yli 25 000 edunvalvontavaltuutusta.
Edunvalvontavaltuutus tarvitaan, jotta läheinen voi toimia toisen henkilön edunvalvontavaltuutettuna. Niiden määrä on yli kaksinkertaistunut viidessä vuodessa.
Jos läheistä ei ole, henkilölle voidaan määrätä tuomioistuimen tai Digi- ja väestötietoviraston kautta yleinen edunvalvoja.
Oikeuspalveluviraston mukaan yleisen edunvalvonnan tarve on kasvanut nopeasti. Viime vuonna edunvalvonnan asiakkaita oli Helsingissä yli 3 800.
Vertailun vuoksi: Vuonna 2020 luku oli reilut 3 500.
Oikeuspalveluvirastossa yleisellä edunvalvojalla on keskimäärin 200–250 päämiestä eli asiakasta.
– On yhä enemmän yksineläviä, joilla ei ole läheisiä tai joilla lähiomainen ei voi olla yleisenä edunvalvojana, kertoo Oikeuspalveluviraston yleisen edunvalvonnan toimialajohtaja Laura Bister.
Työkyvyttömyyseläkkeellä
Knuutinen opiskelee muusikoksi Kaarisillan taide- ja toimintakeskuksessa Lahdessa.
15 euron viikkorahalla Knuutinen ei ole esimerkiksi saanut rahaa opinnoissa tarvitsemaansa äänityslaitteeseen.
Knuutinen kertoo jutelleensa edunvalvojan kanssa kaksi kertaa videopuhelussa. Hän on lisäksi soittanut edunvalvojalle lukuisia kertoja.
Knuutinen on työkyvyttömyyseläkkeellä. Hän saa takuueläkettä yli 203 euroa kuussa, eläkkeensaajan asumistukea hieman yli 444 euroa kuussa, eläkettä saavan hoitotukea yli 184 euroa ja kansaneläkettä hieman yli 787 euroa. Esimerkiksi asumiseen hänellä menee yli 604 euroa.
Huhtikuun 10. päivä hänellä oli rahaa menojen jälkeen yli 988 euroa.
Aikaisemmin Knuutisella oli itsenäistymisvaroja ja silloin Knuutinen sai 30 euroa viikossa. Nämä varat on kuitenkin käytetty loppuun. Viime vuodesta alkaen viikkoraha on ollut 15 euroa.
– Minulle on sanottu, että ei ole enempää rahaa annettavana. Talous on tiukka. Sitä ihmettelen, miksi en saa koko vuoden rahaa käyttööni kortille. Silti heillä on rahaa maksaa laskuja. Ihmettelen edunvalvojan toimintaa.
Taloustilanne vaikuttaa käyttörahaan
Oikeuspalveluviraston yleisen edunvalvonnan toimialajohtaja Laura Bister ei ota kantaa yksittäistapaukseen, vaan kommentoi edunvalvontaa yleisellä tasolla.
Holhoustoimilaki määrittää, että päämiehelle pitää jättää hänen tarpeisiinsa ja tilanteeseensa kohtuullinen käyttövara. Käyttövaran määrä riippuu päämiehen taloudellisesta tilanteesta.
– Jos edunvalvonnasta maksetaan vaikkapa päämiehen ateriakulut, nekin huomioidaan päämiehen omassa hallinnassa olevalle käyttövaratilille laitettavan käyttövaran suuruudessa.
Joskus päämiehellä saattaa olla kuntosalikortti tai suoratoistopalvelu. Se pienentää käyttövaratilille maksettavan rahan suuruutta.
Jos asiakas pyytää enemmän rahaa kuin mitä sovittu käyttövara on, se täytyy tapauskohtaisesti arvioida.
– Yllättävät kulut, kuten esimerkiksi lääkärikulut voivat vaikuttaa siihen, ettei ole varaa laittaa ylimääräistä. Edunvalvojan tulee huolehtia siitä, että päämiehelle maksetaan käyttövara sovitusti ja että päämiehen varat riittävät siihen.
Bisterin mukaan edunvalvontatoimistosta tavoittaa henkilön aina arkisin toimistoaikoina. Oikeuspalveluviraston edunvalvonnan asiakkaat voivat ottaa yhteyttä edunvalvojiin myös sähköisen asiointikanavan kautta.
Liitto pitää äärimmäisen pienenä rahana
Kehitysvammaliitto pitää Veeti Knuutisen tilannetta järkyttävänä.
– Sitä voi todella miettiä, että jos saisi 15 euroa viikossa rahaa, niin mihin se riittää. Tässä tapauksessa hänellä on koti ja hän saa ruokaa, koska maksaa niistä erikseen. Se on siitä huolimatta äärimmäisen pieni raha, sanoo Kehitysvammaliiton kansalaistoiminnan päällikkö Niina Sillanpää.
Kehitysvammaliiton vaikuttamistoiminnan asiantuntija Susanna Rieppo muistuttaa, että myös vapaa-ajan menoihin ja harrastuksiin tarvitaan rahaa. Kehitysvamma ei tarkoita sitä, ettei raha-asioista voisi ottaa enempää vastuuta.
– Paljon on kiinni myös asenteista ja siitä, miten me suhtaudumme kehitysvammaisiin ihmisiin ja ymmärrämme, että myös heillä on mahdollisuus oppia raha-asioitaan, Rieppo sanoo.
Sillanpään mukaan edunvalvojan tavoittaminen on iso haaste.
– Puhelinajat ovat hyvin lyhyitä, sanoo Niina Sillanpää.
Ilmiö on tuttu myös Kehitysvammaisten Tukiliitossa. Juristi Tanja Salisma kertoo, että liitto on saanut paljon yhteydenottoja siitä, että ulkopuolista edunvalvojaa ei tavoita. Siksi yleinen edunvalvoja on viimesijainen ratkaisu.
– Tämänkin takia suosittelemme läheistä edunvalvojaksi, jonka kanssa asioita on helpompi poikkeuksellisissa tapauksissa hoitaa.
Salisman mukaan edunvalvojat eivät usein tunne päämiehiään.
Salisman mukaan esiin on noussut myös tilanteita, joissa käyttövaraa ei ole saatu korotettua tai varoja ei voi käyttää isompiin hankintoihin.
– Moni ei ymmärrä, kuinka vähän rahaa kehitysvammaisilla on. Meillä ajatellaan, että kaikista huolehditaan taloudellisesti, mutta näin ei enää ole.
Viettää aikaa yksin kotona
Veeti Knuutinen oli lastensuojelun asiakas syntymästään asti. Ensimmäisen kerran hänet huostaanotettiin viisivuotiaana.
Keväällä 2008 Knuutinen sijoitettiin Helsingin Diakonissalaitoksen Pitäjänmäen lastenkotiin ja tämän jälkeen Sylvia-kotiin Lahteen vuonna 2012.
– Sylvia-kodissa sain nettipankkitunnukset ja pankkikortin. Yksi ohjaaja myös auttoi rahan säästämisessä.
Lastensuojelu päättyi vuonna 2018.
Knuutisella on nykyään oma sosiaalityöntekijä ja lähihoitajia, joita hän tapaa asumisyksikön yleisissä tiloissa. Hän kuitenkin tarvitsisi enemmän tukea arkeensa.
– Jos en ole Lahdessa koulussa, menen täällä vain syömään ja tulen sitten yksin kotiin.
Veeti Knuutinen tekee musiikkia artistinimellä Veetu. Hän on ottanut sanoituksissa kantaa myös yksin jäämiseen yhteiskunnassa:
”Miks tää meni finito ooo tää meijän suhde, kun teidän yhteiskunnan pilarit petti, kun lähihoitajat mittaa, ei kuule mun sydäntäni ja sossu kirjoittaa, ei katso mun sisintäni ja lääkäri antaa nimen mun oireilleni, mut ei kanna vastuuta, kun toinen tekee oharit.” (Knuutisen Finito-biisin C-osa)
Yle on nähnyt Knuutisen edunvalvontaan, lastensuojeluun ja potilaskertomuksiin liittyviä dokumentteja.
