Sukupuoliahdistusta kokevat nuoret ovat tarvinneet kolme kertaa muita nuoria useammin hoitoa vakaviin mielenterveyden häiriöihin ennen hakeutumistaan sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin, käy ilmi Tampereen yliopiston tutkimuksesta.
Tutkimuksen mukaan hoidon tarve lisääntyi sen jälkeen, kun tutkimuksiin hakeutumisesta oli kulunut vähintään kaksi vuotta.
Tällöin sairastavuutta oli neljä kertaa enemmän kuin vertailuryhmän nuorilla.
Tutkimuksessa tarkasteltiin alle 23-vuotiaita nuoria, jotka hakeutuivat vuosien 1996–2019 aikana sukupuoliahdistuksen takia Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin ja Tampereen yliopistollisen sairaalan sukupuoli-identiteettipoliklinikoille.
Mielenterveysoireet lisääntyneet samaan aikaan lähetemäärän kasvun kanssa
Tutkimuksen vastuukirjoittaja, väitöskirjatutkija ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Sami-Matti Ruuska Tampereen yliopistosta kertoo, että mielenterveyshaasteiden lisääntyminen näkyy varsinkin nuorissa, jotka ovat hakeutuneet hoitoon vuoden 2010 jälkeen.
Tuolloin lähetteiden määrä sukupuoli-identiteettipoliklinikoille lähti länsimaissa selvään kasvuun.
– Tutkimuksen mukaan merkittävä osa nuorista, jotka hakeutuvat tutkimuksiin sukupuolenkorjaustoiveiden kanssa, kärsii vakavista psykiatrisista häiriöistä. Tutkimustulosten mukaan häiriöt eivät helpotu fyysisten hoitojen myötä, vaan päinvastoin monella ne lisääntyivät, Ruuska sanoo.
Fyysiset hoidot tarkoittavat hormonihoitoja tai kirurgisia hoitoja. Yleisimpiä tutkimuksessa ilmenneitä mielialahäiriöitä olivat masennus ja erilaiset ahdistuneisuushäiriöt, jotka vaativat yhteydenottoa erikoissairaanhoitoon.
Varsinkin miehestä naiseksi sukupuolta korjanneet oireilevat
Tutkimuksen vertailuryhmä koostui samanikäisistä nuorista, jotka eivät kokeneet sukupuoliahdistusta. Sukupuoliahdistus tai -ristiriita tarkoittaa, että yksilön kokemus omasta sukupuolestaan ei vastaa syntymässä hänelle määriteltyä sukupuolta.
Mielenterveyden häiriöt olivat tutkimuksessa yleisempiä miehestä naiseksi sukupuoltaan korjanneilla.
Ruuska hakee mahdollista selitystä aiemmista tutkimuksista ja biologiasta.
– Biologisilla pojilla masennus- ja ahdistushäiriöt puhkeavat yleensä myöhemmin kuin tytöillä. Heillä oireet eivät välttämättä ole ehtineet tulla esiin ennen sukupuolihoitojen aloittamista. Heille annetaan estrogeenia, jonka tiedetään lisäävän masennusoireita.
Psykiatrista hoitoa haetaan monenlaisiin asioihin
Tutkimus on herättänyt tuoreeltaan vilkasta keskustelua.
Psykologi, psykoterapeutti ja seksuaaliterapeutti Maarit Grönroos arvostelee tutkimusta. Hän on itse työskennellyt nuorisopsykiatrian poliklinikalla psykologina.
Tällä hetkellä Grönroos pitää yksityisvastaanottoa sukupuolen, seksuaalisuuden ja suhteiden moninaisuuteen erikoistuneessa Terapiatalo Quussa.
Grönroosin mukaan tutkimuksessa on ongelma syy-seuraussuhteessa. Tutkimus ei Grönroosin mukaan osoita, mikä varsinaisesti synnyttää nuorten hoitokontakteja psykiatriaan.
Psykiatrian kontakteja ei hänen mielestään voi pitää yksiselitteisenä merkkinä vakavasta psyykkisestä oireilusta.
– Psykiatrian kontakti voi syntyä monenlaisista syistä. Se voi olla lähete, konsultaatiopyyntö, monimutkaisempi tutkimustarve liittyen esimerkiksi kognitiivisiin kykyihin, ADHD-piirteisiin tai autismin kirjoon, Grönroos arvioi.
Sami-Matti Ruuskan mukaan suurin osa tutkimuksiin hakeutuneista on tarvinnut merkittävän määrän erikoissairaanhoidon kontakteja, mikä tarkoittaa intensiivistä hoidollista tarvetta.
Eduskunta hyväksyi uuden translain helmikuussa 2023. Videolla kerrotaan, miten eri puolueiden kansanedustajat äänestivät asiassa.
Vähemmistöstressi aiheuttaa mielenterveyden oireilua
Ruuskan mukaan tutkimuksen tärkein viesti on, että sukupuoli-identiteetin tarkempia tutkimuksia ja fyysisiä hoitoja ei pitäisi aloittaa, jos ihmisellä on vakavia mielenterveyden häiriöitä.
– Nuorten tilanne pitää ensin kartoittaa kattavasti ja tunnistaa sekä hoitaa mahdolliset psykiatriset häiriöt tavanomaisesti, Ruuska sanoo.
Maarit Grönroos sanoo, että jatkossa olisi tärkeää tutkia myös sitä, millainen vaikutus sukupuolta pohtivien nuorten psyykkiseen vointiin on esimerkiksi pitkällä jonotusajalla sukupuoli-identiteetin arviointiin.
Jo aiemmista tutkimuksista tiedetään, että trans- ja muunsukupuolisten nuorten kokema vähemmistöstressi aiheuttaa mielenterveyden oireilua.
Grönroosin mielestä heidän vertaamisensa niihin nuoriin, joilla sukupuoliristiriitaa ei ole, ei välttämättä ole mielekästä. Hän ehdottaa, että jatkossa vertailuryhmä voisi koostua ihmisistä, jotka myös aloittavat psykiatrisen hoidon jonkin muun syyn takia.
Tampereen yliopiston tutkimus julkaistiin Acta Paediatrica -tiedelehdessä huhtikuun alussa.
