Merenkurkun saaristo valittiin Unescon maailmanperintökohteeksi vuonna 2006. Vaasan seudun matkailulle statuksella on ollut merkittävä positiivinen vaikutus.
Merenkurkun saaristo hyväksyttiin Unescon maailmanperintökohteiden luetteloon 20 vuotta sitten.
Se on edelleen Suomen ainoa luonnonperintökohde kansainvälisellä listalla.
Maailmanperintöstatus on vilkastuttanut matkailua alueella ja ollut merkittävä koko Vaasan seudulle.
Metsähallituksen arvion mukaan maailmanperintöalueella kävi viime vuonna lähes 100 000 vierailijaa.
– Olemme päässeet aivan eri luokkaan, koska olemme nyt oikeasti ainutlaatuisia koko maailmassa, sanoo Merenkurkun saariston maailmanperinnön neuvottelukunnan puheenjohtaja Ann-Sofi Backgren.
Samalla kun matkailijavirrat kasvavat, Merenkurkussa ponnistellaan alueen ainutlaatuisen luonnon säilymisen puolesta.
Unesco-bongareiden kohde
Unescon kohteet kiinnostavat matkailijoita ympäri maailmaa. Statuksen myötä Merenkurkun ainutlaatuinen maankohoamisilmiö tiedetään nyt myös ulkomailla.
Yli 14 vuotta luonto- ja kalastuspalveluita Mustasaaren Björköbyssä tarjonnut Jukka Viita-aho kuljettaa turisteja muun muassa kalastus- ja majakkaretkille.
– Kävijöiden ja liikenteen määrät ovat lisääntyneet selvästi ainakin kesäaikaan, Viita-aho arvioi.
Jukka Viita-ahon mukaan siinä, miksi Merenkurkun saaristoon tullaan, on eroja kotimaisten ja ulkomaisten turistien välillä.
Osa etenkin ulkomaisista turisteista on maailmanperintökohteiden bongareita, joille on tärkeää päästä kokemaan kaikki listatut kohteet.
Videolla Jukka VIita-aho kertoo, miten turistit tulevat Merenkurkkuun eri syistä:
Paikalliset asukkaat mukaan
Sesonkiluonteisuus tekee ympärivuotisesta matkailun yritystoiminnasta Merenkurkussa haasteellista.
Esimerkiksi majoituskapasiteetin riittävyydestä alueella on keskusteltu.
Jukka Viita-aho miettii, onko tarpeellista lisätä majoituskohteita nimenomaan saaristossa.
– Vaasasta ei kestä kuin puoli tuntia tulla tänne, ja siellä on valtavasti hotellihuoneita ja ravintoloita. Kaikki se, mitä ihmiset tarvitsevat.
Paikallisten elinkeinojen, kuten hotellien, ravintoloiden ja kuljetuspalveluiden lisätulot olisivat tervetulleita, mutta samalla alueella pelätään, että jos matkailijamäärä nousisi liian suureksi, se voisi uhata kohteiden säilymistä.
Suomen Unesco-toimikunnan puheenjohtaja Teivo Teivainen tietää asian haasteellisuuden, mutta ratkaisuna hän pitää paikallisyhteisön osallistamista prosessiin mahdollisimman hyvin.
Muuten voi tulla tunne, että alue on julistettu globaalin matkailun kohteeksi ilman paikallisten hyväksyntää, Teivainen pohtii.
– Minulla on käsitys, että Merenkurkun alueella myös paikallisyhteisö olisi ihan kohtuullisesti otettu huomioon näissä maailmanperintökohdeasioissa.
Matkailun vaikutukset lähes 200 miljoonaa
Merenkurkun saariston maailmanperinnön neuvottelukunnan puheenjohtaja Ann-Sofi Backgrenin mukaan maailmanperintökohteen status on synnyttänyt vuosien aikana alueelle työpaikkoja, matkailuyrityksiä ja myös rahavirtaa.
Rahavirtaa ei ole varsinaisesti tutkittu, mutta Vaasan seudun tulo- ja työllisyysraportin mukaan vuonna 2024 matkailun kokonaisvaikutukset seudulle olivat noin 176 miljoonaa euroa.
Lukuun on laskettu muun muassa matkailijoiden yöpymisiä, syömisiä ja polttoaineostoksia alueella.
Visit Vaasan toimitusjohtaja Max Janssonin mukaan Merenkurkku on ehdottomasti yksi matkailijoita alueelle tuovista vetonauloista.
Viime vuonna Vaasan seudulla oli ensimmäistä kertaa yli puoli miljoonaa yöpymistä, joista ulkomaisten osuus ylitti ensimmäistä kertaa 21 prosenttia.
– Se on osoitus siitä, että pitkäjänteinen työ tuottaa tulosta ja että alue houkuttelee sekä kotimaisia että kansainvälisiä vieraita, Jansson sanoo.
Yrittäjä Jukka Viita-aho pohti Merenkurkun saariston maailmanperintökohteen merkitystä Ylen aamussa perjantaina 24.4.:
