Metsäkeskuksen avoimissa tiedoissa suositellaan aina avohakkuuta, ellei se ole erikseen laissa kiellettyä.
Metsätalousinsinööri Heikki Ala-aho tutki, mitä Metsäkeskuksen suositukset sanovat tutusta luonnontilaisesta metsästä Siikajoen Tauvossa.
Suositukset on tarkoitettu metsänomistajien tueksi, mutta ne ovat avointa dataa, jota kuka tahansa voi tarkastella.
Tauvoon suositeltiin muun muassa avohakkuuta.
Ala-ahon mielestä avohakkuu olisi luonnon kannalta järjetön ratkaisu Tauvossa, jossa metsä on luonnontilaista maankohoamisrannikon metsää.
Tällainen metsä on sekä maailmalla että Suomessa hyvin harvinainen. Se on syntynyt merestä kohonneelle maalle viime vuosisatojen aikana.
Tauvon alue kuuluu luonnon monimuotoisuus eli Lumo-ohjelmaan, jota valtio koordinoi. Metsä ei kuitenkaan virallisesti kuulu mihinkään suojelualueeseen. Juuri siksi siihen suositeltiinkin avohakkuuta.
Metsäkeskuksen suositukset perustuvat laskelmiin, ja niissä huomioidaan vain lain asettamat rajoitukset, ei luontoarvoja.
Ala-ahon mukaan tämä ei sovi yhteen metsäalan ja metsälain kestävyyslupausten kanssa.
– Jos metsänomistaja ei ole niin perillä omista metsistään, hän saattaa uskoa suositusta ja pyytää tarjousta puukaupasta.
Myös EU on vaatinut jäsenmailtaan, että kaikki viimeiset luonnontilaiset metsät suojeltaisiin. Suomessa on kuitenkin linjattu, että yksityiset metsänomistajat päättävät itse, hakevatko he metsänsä suojeluun vai eivät.
Tyypillinen tapaus
Metsäkeskuksessa ei yllätytä siitä tiedosta, että avohakkuuta on suositeltu luonnonarvoiltaan merkittävälle alueelle.
Metsäkeskuksen metsätiedon palvelupäällikkö Jussi Lappalainen sanoo, että vastaavia tapauksia tulee säännöllisesti esiin.
Se johtuu siitä, että Metsäkeskus perustaa suosituksensa pelkästään metsän tietoihin kuten pääpuulajiin, puuston pituuteen, läpimittaan ja kasvupaikkatietoon. Näitä tietoja saadaan lähinnä kaukokartoituksen perusteella, esimerkiksi ilmakuvista.
– Tieto ei ole täsmällisen tarkkaa. Metsänomistajan tulee suhtautua tietoihin perustietona, jota lähtee yhdessä ammattilaisen kanssa tarkentamaan.
Jos puustotietojen perusteella metsään sopisi avohakkuu, sitä suositellaan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.
Avohakkuusuosituksia ei anneta, jos metsänomistaja on ilmoittanut, että metsä on jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa, jossa avohakkuita ei tehdä.
Avohakkuuta ei myöskään suositella, jos metsän hakkaamiselle olisi jokin lakisääteinen este. Lakisääteinen este voi olla se, jos alue on luonnonsuojelualueella, tai siellä on metsälain erikseen mainitsema erityisen arvokas ympäristö.
Lappalaisen mukaan olisi mahdotonta rajata suosituksista alueita, joilla on erityisiä luontoarvoja, jos niiden hakkaamiseen ei ole lakisääteistä estettä.
Kolmas poikkeus ovat lehdot: niihin ei koskaan suositella avohakkuuta.
Metsäkeskuksessa pohditaan suositusten järkevyyttä
Tällä hetkellä metsänomistajien saamissa suosituksissa ei esimerkiksi ehdoteta lainkaan suojelua.
Metsäkeskuksen Lappalainen sanoo, että metsistä olevat tiedot eivät riitä siihen, että tällaisia suosituksia voitaisiin antaa.
Lappalainen kertoo, että Metsäkeskuksessa on kyllä mietitty sitä, ovatko suositukset ajan tasalla. Jo nyt on esimerkiksi päätetty, että jatkossa runsasravinteisille suomaille suositellaan vain jatkuvapeitteisen kasvatuksen hakkuita, sillä avohakkuiden on havaittu aiheuttavan suuret päästöt tällaisilla alueilla.
Alla oleva video kertoo runsasravinteisten suometsien avohakkuiden ongelmista:
Syitä pohdinnalle on Lappalaisen mukaan useita.
Avohakkuita välttävä eri-ikäisrakenteinen metsätalous on entistä suositumpaa, ja metsänomistajien arvomaailma on muuttunut. Myös EU ja eritoten EU:n ennallistamisasetus voivat aiheuttaa muutoksen tarvetta.
Metsänomistajat löytävät oman metsänsä tiedot ja suositukset yleensä metsaan.fi-palvelun kautta.
