Asiantuntija Virpi Pitkänen varoittaa epätoivon syvenemisestä.
Naisten itsemurhien määrä on kääntynyt kasvuun Suomessa. Vuosikymmeniä jatkunut myönteinen kehitys on pysähtynyt, selviää FCG Finnish Consulting Groupin tuoreesta selvityksestä. Se perustuu ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien tarkasteluun vuosina 2020–2024.
Naisten itsemurhakuolemat ovat olleet koko 2000-luvun laskussa, mutta tuoreimmissa tilastoissa suunta on kääntynyt. Vaikka miesten ja naisten välinen ero kaikissa ennenaikaisissa kuolemissa on yhä 2,3-kertainen, muutos naisten tilanteessa huolestuttaa asiantuntijoita.
– Vaikka itsemurhien määrä ei ole kasvanut räjähdysmäisesti, muutos antaa signaalin epätoivon syventymisestä. Epäsuotuisa kehitys voi kertautua ja lisätä epätoivoa entisestään, sanoo FCG:n johtava asiantuntija Virpi Pitkänen.
Selvitys perustuu PYLL-mittariin (Potential Years of Life Lost), joka kertoo kuinka monta vuotta jää elämättä verrattuna 75 vuoden kypsään elinikään. Mittari on kansainvälisesti käytetty tapa tarkastella kuolleisuutta siten, että huomioidaan kuolleen ikä.
Alkoholi, huumeet ja itsemurhat muodostavat epätoivon kolminaisuuden
Suomessa menetetään vuosittain noin 230 000 elinvuotta ennenaikaisesti. Näistä 73 prosenttia eli noin 170 000 vuotta olisi vältettävissä. Alkoholi, huumeet ja itsemurhat muodostavat epätoivon kolminaisuuden, joka ei Pitkäsen mukaan näytä laantumisen merkkejä.
– Suomessa menetetään edelleen ennenaikaisesti yli 4 000 elinvuotta sataa tuhatta henkilöä kohden, kun esimerkiksi Ruotsissa vastaava luku on alle 3 000. Menetysten taloudelliseksi kokonaisarvoksi arvioidaan noin seitsemän miljardia euroa vuodessa, kun menetettyä työpanosta ja inhimillistä potentiaalia verrataan väestön keskimääräiseen bruttokansantuotteeseen, Pitkänen taustoittaa.
Alkoholiin liittyvät kuolemat ovat edelleen suurin yksittäinen vältettävissä oleva syy ennenaikaisiin kuolemiin. Miesten kohdalla alkoholista aiheutuneet menetykset ovat 2000-luvulla vähentyneet, mutta samalla huumeista aiheutuneet menetykset ovat kasvaneet. Alkoholiin menetetään elinvuosia yhä noin neljännes enemmän kuin huumeisiin.
Alueelliset erot hyvinvointialueiden välillä ovat kaventuneet. Kehitys ei kuitenkaan ole yksiselitteisesti myönteistä, sillä erot ovat tasaantuneet siksi, että parhaiten pärjänneiden alueiden tilanne on huonontunut.
Vain Ahvenanmaalla tilanne on koko maan keskiarvoa parempi. Heikoimmassa tilanteessa ovat Kainuu, Etelä-Savo ja Päijät-Häme.
