Maailma on kallistunut asentoon, jossa aiemmin vähälle huomiolle jäänyt arktinen alue kiinnostaa yhä useampia. Pohjoisen merialueen mahdollisuudet houkuttelevat arktisen alueen maiden lisäksi Aasian mahteja, kuten Kiinaa.
Kiinnostukseen on monia syitä, kertoo komentaja Rune Andersen Norjan asevoimien komentokeskuksesta.
– Pohjoisessa on runsaasti resursseja ja siellä on vilkastuva merireitti, sanoo kontra-amiraali Andersen Ylen videohaastattelussa.
Venäjän naapurimaat ja suurvallat ovat kiinnostuneet Ukrainan sodan alkamisen jälkeen aiempaa enemmän Kuolassa sijaitsevien venäläisten ydinaseiden sijoittelusta ja määrästä. Geopoliittinen tilanne on uusi.
Komentaja Andersen muistuttaa kuitenkin, että tilanne pohjoisilla merialueilla on edelleen vakaa.
Norjalle arktinen alue on erityisen tärkeä. Rantaviivaa on etelästä pohjoiseen saaret mukaan luettuna 83 000 kilometriä. Lisäksi Norjan vauraus tulee mereltä: kalastuksesta ja kaasu- sekä öljykentiltä.
Komentaja Andersen kertoo tässä jutussa, kuinka Norja huolehtii alueen turvallisuudesta.
Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisosissa järjestetään maaliskuussa Norjan johdolla suuri Nordic Response -harjoitus. Siihen osallistuu noin 20 000 sotilasta 14 maasta. Mukana on 4 100 suomalaissotilasta.
Arktinen alue on entistä tärkeämpi uudelle Nato-maalle Suomelle ja jäsenyysprosessin loppusuoralla olevalle Ruotsille muun muassa sotaharjoitusten ja Suomen itärajan paineen vuoksi.
Suomi sulki itärajansa viime vuonna ohjaillun siirtolaisuuden takia. Norja seuraa tilannetta entistä tarkemmin myös omalla Venäjän vastaisella, parinsadan kilometrin mittaisella rajallaan.
Ruotsi ja Norja varoittavat Venäjän ja erityisesti Kiinan tiedustelusta
Norja on varautunut Venäjän turvallisuuspoliittiseen muutokseen lähes parinkymmenen vuoden ajan.
Se siirsi puolustusvoimiensa pääkomentokeskuksen takaisin Pohjois-Norjaan Bodøhön vuonna 2007. Venäjä oli jo tuolloin aktivoitunut Barentsinmerellä, vaikka nykyisen kaltaista jännitettä ei naapurimaiden välillä vielä ollut.
Norjan ja Ruotsin turvallisuusviranomaisten analyyseissa sekä Kiina että Venäjä ovat lisäämässä tiedustelutoimintaa pohjoisessa.
Myös Tanskassa seurataan entistä tarkemmin Grönlannin ja Färsaarten tilannetta. Venäjä voi tanskalaisen tiedusteluanalyysin mukaan häiritä Pohjoismaita diplomaattisesti, sotilaallisesti tai sanalllisesti. Asiasta kirjoittaa muun muassa Helsingin Sanomat.
Kontra-amiraali Andersen sanoo, että muutokseen on Norjassa varauduttu.
– Olemme yleisesti ottaen varautuneet kasvavaan tiedustelu-uhkaan Norjaa ja sen liittolaisia vastaan. Uhka voi tulla vastaan monella alustalla, kyberuhkana tai merellä.
Norjan poliisin turvallisuuspalvelu PST arvioi uusimmassa vuosiraportissaan, että uusia uhkia nousee erityisesti Kiinasta.
PST:n mukaan siviilialuksilla voi olla pohjoisilla merialueilla kaksoisrooli. Ne voivat kerätä tiedustelutietoa Norjan ja liittolaismaiden sotilaallisesta kyvykkyydestä ja toiminnasta sekä rannikon infrastruktuurista.
Komentaja Rune Andersen muistuttaa, että Norjan pitää valvoa merialuetta, joka on seitsenkertainen mantereeseen verrattuna.
– Lisäämme jatkuvasti sensoreiden ja tarkkailulaitteiden määrää merenpohjassa ja pinnalla. Avaruudessa olevalla laitteistolla varmistetaan, että tilannearvio on kohdallaan koko valvottavalla alueella.
Nord Stream -sabotaasi herätteli
Norjan poliisin turvallisuuspalvelu PST arvioi raportissaan, että kauppalaivoja voidaan käyttää myös merenalaisten kohteiden vahingoittamiseen.
Norja on lisännyt valvontaa erityisesti syksyllä 2022 Tanskalle kuuluvan Bornholmin saaren lähistöllä tapahtuneen Nord Stream -tihutyön vuoksi.
Kaasuputkien räjäyttäjä ei ole vielä selvillä. Tekijöiksi on väläytelty muun muassa alueella liikkuneita venäläisaluksia ja Ukrainan tiedustelupalvelua. Tanskan poliisi ilmoitti lopettavansa sabotaasiksi luonnehtimansa teon maanantaina. Asiasta kirjoittaa muun muassa Politiken-lehti.
Hongkongiin rekisteröity Newnew Polar Bear -konttialus puolestaan saattoi vaurioittaa Suomen ja Viron välistä Balticconnector-kaasuputkea Suomenlahdella lokakuussa 2023.
Kiina voi norjalaisten tiedusteluviranomaisten mukaan myös pyrkiä vaurioittamaan Norjan mainetta esimerkiksi aiheuttamalla onnettomuuden ja heikentämällä siten Norjan kriisivalmiuksia.
Kiina voi myös sijoittaa siviilialusten miehistöön tiedusteluväkeä. Suuri osa Kiinan meriliikenteestä on luonnollisesti puhdasta kauppamerenkulkua.
Venäläistroolareita seurataan
Toinen uhka on edelleen Venäjä. Vuosittaisessa tiedusteluraportissa arvioidaan, että Venäjälle asetettuja pakotteita voidaan yrittää kiertää Norjan satamiin pääsevien kalastusalusten avulla. Laivoihin voidaan kätkeä pakotteiden alla olevaa tavaraa.
Venäläistroolarit voivat toistaiseksi poiketa kolmessa pohjoisessa norjalaissatamassa, Kirkkoniemessä, Tromssassa ja Botsfjärdissä.
Pohjoisen kalastus on haluttu pitää pakotteiden ulkopuolella, sillä turskanpyynti on sekä Venäjälle että Norjalle tärkeä elinkeino. Lisäksi merkittävän turskakannan säilyttäminen ja maiden väliset pyyntikiintiöt ovat tärkeitä globaalin ruoantuotannon turvaamisen vuoksi.
Siviilien ja sotilaiden yhteistyö torjuu uhkia
Norja ja muut Pohjoismaat voivat varautua uhkiin pohjoisilla merialueilla ja muualla siviilien ja puolustusvoimien yhteistyöllä.
– Ajankohtaisen tilannekuvan ylläpitämiseksi on investoitava valvontalaitteisiin ja tiedusteluvalmiuteen. Lisäksi yhteistyössä esimerkiksi mannerjalustalla toimivien laivateollisuuden yritysten kanssa vaihdetaan jatkuvasti tietoa. Siviilien ja asevoimien yhteistyö lisääntyy, kertoo komentaja Andersen.
Andersen sanoo, että Norja pyrkii varmistamaan oman merialueiden infrastruktuurinsa, kuten kaasu-ja öljyputkien turvallisuuden. Lisäksi se haluaa turvata kriittiset infrastruktuuriyhteydet kuten energiatoimitukset Eurooppaan.
Nato vahvistaa pohjoismaista puolustusyhteistyötä
Kontra-amiraali Andersen odottaa pohjoismaiselta yhteistyöltä paljon.
– Puolustus- ja turvallisuusyhteistyötä on ollut paljon ja se lisääntyy Ruotsin mukaantulon jälkeen entisestään. Karttaa ja yhteisoperaatioita on nyt katsottava uusin silmin Naton puitteissa. Asevoimien välistä yhteistyötä on meneillään paljon, tiivistää Anderson.
