Dosentti Markus Haapasen muuttokuorma matkustaa tänä vuonna maapallon puolelta toiselle.
Vielä vuoden alussa hän nautti australialaisesta elämänmenosta tutkijavaihdossa Queenslandin yliopistossa.
Helmikuussa hän otti haltuun Oulun yliopiston ja samalla Suomen ensimmäisen implementaatiolääketieteen professuurin.
Vaikean sanan taakse piiloutuu yksi tämän hetken kuumimmista kysymyksistä: minkälaiseen terveydenhoitoon meillä on tulevina vuosina varaa, ja mistä hoidoista pitäisi luopua?
Mallia voidaan ottaa Norjasta. Siellä on otettu kovat keinot käyttöön, jotta tiettyjen, yleisesti käytettyjen hoitomenetelmien määrää saataisiin vähennettyä.
Tässä jutussa kerrotaan, mitkä hoidot Norja haluaa karsia ja kysytään, pitäisikö Suomen tehdä samoin.
Jopa viidesosa hoitotoimenpiteistä vähähyötyisiä
Implementaatiolääketieteen apulaisprofessorina Haapasen tehtävänä on saada tutkittuun tietoon perustuvia hoitomenetelmiä juurtumaan lääkäreiden tekemään potilastyöhön.
Samalla pitäisi keksiä keinoja, joiden avulla vähennettäisiin potilaalle vain vähän terveyshyötyä tuottavia hoitoja.
Haapasen mukaan jopa noin viidesosa terveydenhuollon toimenpiteistä tai muista hoitokäytännöistä tuottaa potilaalle vain vähän terveyshyötyä.
Osa niistä on todettu jopa haitallisiksi.
Yle uutisoi suomalaisesta tutkimuksesta, jonka mukaan maailman yleisimpiin ortopedisiin toimenpiteisiin kuuluva polvileikkaus voi olla potilaalle haitallinen.
Välttämissuositukset eivät tehoa, Norja loi ”karsimislistan”
Monissa maissa on olemassa listauksia vähähyötyisistä hoidoista. Suomessa lista on nimeltään ”Vältä viisaasti”.
Markus Haapasen mukaan implementaatiotutkimuksessa on kuitenkin huomattu, että pelkät välttämissuositukset eivät merkittävästi vähennä toimenpiteiden määrää.
Norjassa onkin nyt otettu kovemmat keinot käyttöön.
– Norja on mennyt välttämissuosituksia pidemmälle katsomalla mitkä ovat sellaisia toimenpiteitä, joista on mahdollisesti haittaa, mutta joita tehdään paljon ja jotka maksavat yhteiskunnalle paljon. Lisäksi kiinnitetään huomiota toimenpidemäärien alueelliseen vaihteluun.
Ensimmäiset kolme karsittavien listalle joutunutta hoitotoimenpidettä ovat tietyt olkapään leikkaukset, vatsalaukun tähystys alle 45-vuotiaille ilman hälyttäviä oireita, sekä sepelvaltimoiden varjoainekuvaus vakaassa sepelvaltimotaudissa.
Haapanen kertoo, että seuraavaksi norjalainen asiantuntijaryhmä arvioi, milloin kliininen rasituskoe ja nielurisan poistoleikkaus ovat tarpeen. Tulevaisuudessa arvioitaviksi on suunniteltu ainakin ADHD:ta ja kohdun leikkauksia.
– Esimerkiksi jo nyt listalla olevasta olkapään leikkauksesta tiedetään, että se ei ole lumeleikkausta tehokkaampi vaivan parantamisessa.
Potilaita ei siis jätetä ilman hoitoa, mutta leikkauksen sijaan heidät ohjataan olkapään fysioterapiaan.
Jotta hoitojen määrä oikeasti vähenisi, on välttämislistalla olevien toimenpiteiden määrääminen tehty lääkärille aiempaa vaikeammaksi. Hoitoon pääsyn kriteereitä on tiukennettu kansallisella tasolla, ja lääkäri saattaa lähetettä kirjoittaessaan saada ensin kehotuksen käyttää muita hoitokeinoja.
Videolla implementaatiolääketieteen apulaisprofessori Markus Haapanen arvioi, miksi lääkärit saattavat yhä määrätä potilaalle hoitoja, joista on vain vähän hyötyä terveydelle:
Vähähyötyiset hoidot myös Suomen hallituksen syynissä
Norjan karsintalista on toiminut vasta pari vuotta, joten pidemmän ajan tuloksia toimenpiteiden määrän kehityksestä ei vielä ole. Määriä seurataan kansallisten mittaristojen avulla.
Totutut hoitorutiinit istuvat usein tiukassa sekä lääkäreillä että potilailla. Kun listan toimenpiteet ovat vähentyneet, jotkin samankaltaiset toimenpiteet ovat puolestaan lisääntyneet.
– Tämä alleviivaa sitä, miten sitkeässä vakiintuneet toimintamallit oikeasti ovat, sanoo apulaisprofessori Haapanen.
Myös Suomessa Petteri Orpon (kok.) hallitus pyrkii parhaillaan karsimaan vähähyötyisiä hoitoja julkisesta terveydenhuollosta. Näin yritetään muun muassa hillitä terveysmenojen kasvua.
Hallitus antoi lakia koskevan esityksen eduskunnalle toukokuussa.
Norjan listan kaltaisista, käytännön työtä ohjaavista työkaluista voisikin Markus Haapasen mielestä olla hyötyä myös Suomessa.
– Voisimme katsoa mitkä ovat sellaisia asioita, joita teemme paljon, jotka ovat yhteiskunnalle kalliita, joista on mahdollisesti potilaalle haittaa ja joissa on selittämätöntä vaihtelua. Näin löydettyjä asioita voitaisiin sitten määrätietoisesti vähentää.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella.
