Lääketieteen tohtori Niilo Ryti nimitettiin Suomen ensimmäiseksi katastrofilääketieteen dosentiksi Oulun yliopistoon.
Aluksi määritys: katastrofi on tilanne, jolla voi olla vakavia vaikutuksia ihmisiin, ympäristöön tai omaisuuteen, kulttuuriperintö mukaan lukien.
Tämä on Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen mukainen määrittely.
Katastrofit taas jaetaan kahteen kategoriaan: luonnonkatastrofeihin ja ihmisen aiheuttamiin katastrofeihin.
Näin kertoo lääketieteen tohtori Niilo Ryti, joka on Suomen ensimmäinen katastrofilääketieteen dosentti.
Kyseessä on Oulun yliopiston merkittävä avaus, sillä lähimmät vastaavat tutkijat löytyvät kuuluisasta Harvardin yliopistosta Bostonista, Yhdysvalloista. Siellä tutkimusta on johtanut professori Gregory R. Ciottone.
Oulun yliopiston katastrofilääketieteen dosentuuri keskittyy erityisesti ilmastonmuutoksen aiheuttamiin terveysuhkiin.
– Sään ääri-ilmiöt ja suuret häiriötilanteet koskettavat myös Suomea. Tarvitsemme vahvempaa tutkimusta, parempia ennustemenetelmiä ja toimivaa yhteistyötä terveydenhuollon, viranomaisorganisaatioiden ja teknologiatoimijoiden kesken, Ryti sanoo.
Äärisäästä johtuvia sairastumisia ei tunnisteta
Oulu on valikoitunut uuden katastrofilääketieteen dosentuurin yliopistoksi alalla tehdyn tutkimuksen vuoksi.
Dosentuurilla tuetaan alan tutkimusta ja koulutusta Suomessa.
– Vaikka ulkolämpötilaa tai lämpötilan vaikutuksia on opetettu lääketieteellisissä tiedekunnissa, opetus on ollut aika pirstaleista ja jäänyt monien muiden teemojen jalkoihin, Niilo Ryti kertoo.
Hänen mukaansa sään ääri-ilmiöiden aiheuttamia sairastumisia ei tunnisteta sairaaloiden klinikoilla riittävän hyvin.
– Varautuminen ja sopeutumistoimet ovat vähentäneet kuolleisuutta verrattuna tilanteeseen ilman niitä. Kuitenkin suurten helleaaltojen aiheuttama kuolleisuus ei ole kääntynyt selvään laskuun. Myös kylmiin lämpötiloihin liittyvä kuolleisuus pysyy globaalisti korkeana.
Helteet tappavat Euroopassa kymmeniätuhansia ihmisiä. Noin yhdeksän prosenttia maailman kaikista kuolemista liittyy tutkimusten mukaan ulkolämpötilaan.
Tutkimusta tehdään edistyksellisillä menetelmillä
Katastrofilääketieteen tutkimusta tehdään laajan datan ja pitkälle kehittyneiden mallien avulla.
Tutkijoilla on käytössään yli 150 miljoonaa kuolemaa sisältävä aineisto yli tuhannesta kaupungista ympäri maailmaa.
Dataa tutkitaan esimerkiksi aikasarjamallituksella.
– Katsomme, nouseeko kokonaiskuolleisuus, kun tulee kylmää tai tulee kuumaa. Tulokset ovat kiistattomia ja jo pitkään yleisesti hyväksyttyjä tieteellisissä yhteisöissä, Ryti kertoo.
Menetelmien avulla voidaan tutkia kuolemia ihmisten sairauksien tai vaikkapa kotiosoitteen koordinaattien mukaan. Varoitusjärjestelmiä on jo käytössä.
– Tutkimuksemme avulla voimme erotella, mitkä ikäryhmät tai mitkä sairausryhmät ovat suurimmassa riskissä. Meillä on teoriassa mahdollista jo nyt lähettää eri riskiryhmille erilaisia varoituksia, esimerkiksi puhelinapplikaation avulla.
