Lääketieteen Nobelin maanantaina voittanut professori Shimon Sakaguchi on immuunijärjestelmää tutkivan hankkeen vieraileva professori Turun yliopistossa. Maanantaina julkaistun lääketieteen Nobel-palkinnon saaja professori Shimon Sakaguchi on Turun yliopiston tutkimusta profiloivan IMMUNOCAPs-hankkeen vieraileva professori.Uutinen Sakaguchin palkinnosta otettiin Turussa vastaan riemuiten, kertoo Turun yliopisto tiedotteessaan.Sakaguchilla on tiiviit yhteydet Turun yliopistoon, jossa hän vieraili viimeksi toukokuussa 2025.– Olen todella iloinen professori Sakaguchin puolesta. Hänen uraauurtava työnsä on ollut oivaltavaa, pitkäjänteistä ja mahdollistanut uusien immunologisten hoitojen kehittämisen, sanoo IMMUNOCAPsin johtaja, professori Riitta Lahesmaa yliopiston tiedotteessa.Lahesmaan johtama IMMUNOCAPs (Capitalising Immunity to Combat Disease) keskittyy immuunijärjestelmän tutkimiseen. Tavoitteena on kehittää menetelmiä immuunivälitteisten sairauksien diagnosoimiseksi ja hoitamiseksi.Tutkimus keskittynyt t-soluihinProfessori…

Juttu tiivistettynäVuoden 2025 lääketieteen Nobel-palkinto myönnettiin tutkijoille, jotka selvittivät immuunijärjestelmän itsesääntelyä.Perustavanlaatuinen löytö avaa mahdollisuuksia uusille hoidoille autoimmuunisairauksiin ja syöpään.Tutkijat Mary Brunkow, Fred Ramsdell ja Shimon Sakaguchi tunnistivat säätely-T-solut, jotka estävät hyökkäykset omia kudoksia vastaan.Kliinisissä tutkimuksissa pyritään lisäämään säätely-T-soluja autoimmuunisairauksien ehkäisemiseksi ja syövän hoidossa niiden vähentämiseksi.Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.Vuoden 2025 lääketieteen Nobel-palkinnon saavat tutkijat, jotka selvittivät miten immuunijärjestelmä säätelee itseään. Kyseessä on perustavanlaatuinen löydös, joka avaa tietä uusille hoitomuodoille.Tutkijat löysivät immuunijärjestelmän toimintaa säätelevät säätelijä-T-solut. Löydös mullisti käsityksen siitä, miten solut estävät immuunijärjestelmää hyökkäämästä kehon omia kudoksia vastaan.– Heidän löytönsä ovat olleet ratkaisevia sen ymmärtämisessä, miten immuunijärjestelmä toimii…

Ihmiset tarvitsevat lähipalveluita, kuten terveyskeskusten vastaanottoja, vaikka säästöjä tehdään, sanoo professori Kristiina Patja. Lähipalvelut tuovat terveyttä ja turvaa.Juttu tiivistettynäLapin hyvinvointialueen on löydettävä yli 40 miljoonan euron säästöt, ja yt-neuvottelut alkavat pian.Terveydenhuollon professori Kristiina Patja pitää säästettävää summaa suhteellisen pienenä kokonaisbudjettiin verrattuna.Patja korostaa, että säästöt vaikuttavat ihmisten työpaikkoihin ja terveyspalvelujen saatavuuteen.Hän ehdottaa Lappiin uuden kustannusmallin kokeilua: malli yhdistäisi kaikki rahoitukset.Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.Lapin hyvinvointialue joutuu hakemaan reilun 40 miljoonan säästöt, ja koko henkilökunnan yhteistoimintaneuvottelut alkavat pian. Terveydenhuollon professori Kristiina Patja Helsingin yliopistosta ei pidä säästettävää summaa suurena, kun sen suhteuttaa Laphan miljardin euron kokonaisbudjettiin.– Säästöt tarkoittavat kuitenkin…

Miljoonille asukkaille elintärkeän kalan kutuaika on nyt, ja monet kalastajat kärkkyvät saalista.Etelä-Aasiassa sijaitsevan Bangladeshin hallitus on ottanut maan kalakantojen suosion tosissaan. Hallitus on määrännyt 17 laivaston alusta ja helikopteria valvomaan, että asukkaille olennaisen tärkeän hilsa-kalan kutua. Valvonta on ympärivuorokautista.Hallitus määräsi eilen, että kaikki kalastus on kielletty kolmen viikon ajan hilsan kutualueella Bengalinlahden pohjukassa ja jokisuistoissa.Miljoonat bangladeshiläiset ovat riippuvaisia kalansaaliista, mutta sitä himoitsevat myös lukemattomat kalastusalukset, jotka pyytävät ruokaa Kolkatan megakaupunkiin ja sitä ympäröivälle Länsi-Bengalin alueelle, jolla asuu yli sata miljoonaa ihmistä.Hilsan kannat ovat toistaiseksi kohtalaisen vahvat, mutta Bangladeshin hallituksen mukaan holtiton ylikalastus varsinkin kutuaikaan voisi vaarantaa nopeasti kalakannat. Tutkijoiden mukaan…

Hallitus haluaa lääkkeet ruokakauppoihin ja viinat kotiportaille. Sodassa ja rakkaudessa kaikki keinot ovat sallittuja – niin myös viina- ja lääkekaupan mediapelissä, Järvi pohtii.Hallitus jätti syyskuun lopulla eduskunnalle esityksensä apteekkitalouden kokonaisuudistuksesta. Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteessa todetaan, että esityksellä vahvistetaan apteekkien roolia osana terveydenhuoltoa ja laajennetaan itsehoitolääkkeiden myyntikanavaa.Tiedotteet, kannanotot, uutiskirjeet ja blogikirjoitukset ovatkin viime aikoina lennelleet kiivaasti, kun sekä kaupan että apteekkialan etujärjestöt ovat kuvailleet lakiuudistusten vaikutuksia. Mielipidekyselyillä on pohjustettu maaperää uudistuksille.Etenkin apteekkialan järjestöt ovat syksyn aikana yrittäneet käydä kovaa viivytystaistelua julkisuudessa. Alalla koetaan, että reseptilääkkeiden lääketaksan leikkaus, apteekkiveron kiristys ja itsehoitolääkkeiden myynnin salliminen ruokakaupoissa rapauttavat suomalaisen apteekkiverkoston.Tiedotteita ja kannanottoja on viime…

Aurelien Fontenoy nousi 686 askelmaa koskematta jaloillaan maata.Pyöräilijä ja sometähti Aurelien Fontenoysta tuli kaikkien aikojen nopein urheilija, joka on noussut Eiffel-tornin toiseen kerrokseen.Fontenoy nousi pyörällään torstaina nähtävyyden 686 askelmaa 12 minuutissa ja 30 sekunnissa.Hän rikkoi edellisen ennätyksen lähes seitsemällä minuutilla. Fontenoy ei saanut koskettaa jaloillaan maata.– En odottanut käyttäväni näin vähän aikaa, Fontenoy sanoi saavutuksensa jälkeen.– Eiffel-torni on symboli, se on todella monumentti johon halusin kiivetä, pyöräilijä totesi hengästyneenä.Ranskalainen Fontenoy on tehnyt erikoisia pyöränousuja aiemminkin. Vuonna 2021 hän nousi pyörällä Pariisissa sijaitsevaan 140 metriä korkeaan Trinity Tower -pilvenpiirtäjään ja aiemmin tänä vuonna Tallinnan 314 metriä korkeaan televisiotorniin.

Inarilainen Jari Kangasniemi kävelee syksyisessä metsässä ja pysähtyy välillä kiikaroimaan. Yhtäkään riekkoa ei osu kokeneen pyyntimiehen silmään. Ja jos sellaisen onnistuisi näkemään, antaisi Kangasniemi sen mennä menojaan.Kangasniemen kokemuksen mukaan Ylä-Lapin riekkokanta on viimeisen 20 vuoden aikana heikentynyt kovasti muun muassa epäonnistuneiden pesintöjen ja tehokkaan metsästyksen vuoksi.– Kyllä se surettaa. Nyt pitäisi riekko rauhoittaa ainakin viideksi vuodeksi, että kanta elpyisi ja kestäisi metsästyksen, sanoo Kangasniemi.50 vuotta riekkometsällä kulkenut Kangasniemi ei usko, että paikallisen sanalla on kuitenkaan suurta painoarvoa.– Herrakansa haluaa, että heidän pitää päästä tänne pohjoiseen riekon pyyntiin. Riekko on tavallaan poliittinen lintu, ja sen takia sitä ei haluta rauhoittaa, uskoo…

Murrosiän biologiset muutokset aiheuttavat valtaosalla nuorista unirytmin myöhäistymistä. Professori Anu-Katriina Pesonen toivoo aikuisilta ymmärrystä, ei syyllistämistä.Juttu tiivistettynäMonissa kunnissa harkitaan koulupäivän aloitusajan muuttamista siten, että oppitunnit alkaisivat aikaisintaan 8.30.Muutosta perustellaan muun muassa nuorten unen tarpeella.Unitutkija Anu-Katriina Pesosen mukaan nuoruusiän biologiset ja hormonaaliset muutokset aiheuttavat unirytmin myöhentymistä lähes kaikilla nuorilla.Myöhäisempi koulunaloitus voisi lisätä unen määrää ja tukea varsinkin niitä nuoria, joiden unirytmi on myöhäistynyt merkittävästi.Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.Helsinkiläisessä Kruununhaan yläasteen koulussa koulupäivät alkavat aikaisintaan puoli yhdeksältä. Varhaisemmista aamuista luovuttiin jo vuonna 2018, vuotta aikaisemmin kuin Helsingin kaupunki teki asiasta suosituksen.Monissa muissa kunnissa koulupäivien aloitusajan myöhentämistä vasta suunnitellaan.Tällä hetkellä…

Näyttelijä Mikko Töyssy oppi kantapään kautta, että mokat kannattaa myöntää heti. Näyttelijän hätävalhe meinasi evätä kaveriporukan golfin harrastemahdollisuudet Suomessa täysin.Elämäni moka -juttusarjassa julkisuudesta tuttu ihminen kertoo nolosta virheestään. Tällä kertaa mokansa paljastaa näyttelijä, juontaja ja laulaja Mikko Töyssy.”Vuonna 2010 päätimme kaveriporukalla pelata golfia ja lähteä sen jälkeen mökille juhannusta viettämään. Olimme silloin noin kolmekymppisiä.Suomessa golfkentälle pääsee pelaamaan vain, jos on suorittanut teoriakokeen eli niin sanotun green cardin.Koska kaikilla ei ollut green cardia, valitsimme mökin lähellä olevan Bjärkas Golfin. Siellä saa pelata ilman green cardia.Vuokrasimme golf-autot. Autoilla on tarkat paikat, mihin niillä saa ajaa.Tässä välissä on hyvä mainita, että greeni eli…

Tällä hetkellä Pohjois-Lapissa on komea ruska. Etelä-Lapissa ruska on jäämässä vaisuksi. Ruskaa saadaan tänä syksynä ihailla monin paikoin myöhempään kuin useimpina vuosina. Ruska on tänä vuonna viikon tai parikin myöhässä lämpimän kesän vuoksi, kertoo professori Anne Tolvanen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).Nyt esimerkiksi Pohjois-Lapissa helottaa Tolvasen mukaan hyvin komea ruska. Etelä-Lapissa puolestaan ruska on jäämässä vaisuksi.– Tällä kertaa ruskassa voi olla huomattavia eroja samankin alueen sisällä. Sademäärät vaihtelivat kesällä melko suuresti lyhyillä etäisyyksillä.Etelä-Suomessa ruska tapaa olla parhaimmillaan juuri näihin aikoihin, syys-lokakuun taitteessa.– Yleensä ruskaa ei ole enää jäljellä missään lokakuun puolivälissä.