Uusimmat Uutiset

Katso Lisää
12 kilometrin kakkatunneli Helsingistä Espooseen ratkaisee kohta pääkaupunki­seudun jätevesi­ongelman – joksikin aikaa | Kotimaa

Kasvava pääkaupunki­seutu käyttää lähivuosi­kymmeninä satoja miljoonia euroja, jotta voi käsitellä jätevesiä nykyistä enemmän ja paremmin.HSY rakentaa jätevesitunnelin Helsingistä Espooseen, koska Viikinmäen puhdistamo on käymässä pieneksi.Tunneli siirtää noin 100 000 ihmisen jätevedet Espoon Blominmäen puhdistamoon, jossa on tilaa.Ratkaisu riittää ainakin 20 vuodeksi, minkä jälkeen tarvitaan todennäköisesti uusi puhdistamo.Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) aikoo louhia uuden jätevesitunnelin Helsingistä Espooseen. Syy on se, että pääkaupunkiseutu kasvaa ja Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamon rajat alkavat tulla vastaan.Pohjoismaiden suurin jätevedenpuhdistamo käsittelee nyt noin 800 000 ihmisen WC- ja pesuvedet Helsingistä, Keski- ja Itä-Vantaalta, Keravalta, Tuusulasta, Järvenpäästä ja Sipoosta. Lisäksi teollisuuden jätevesiä tulee noin 200 000 ihmistä vastaava määrä.31 vuotta sitten…

Suomessa luultiin vuosikymmeniä, ettei Tšernobylin ydinonnettomuus tuonut mitään haittoja – nyt tutkimus osoittaa toisin | Kotimaa

Ilmatieteen laitoksen mittalaitteet Nurmijärvellä hälyttivät radioaktiivisesta säteilystä sunnuntaina 27. huhtikuuta 1986.Aluksi epäilynä oli, että mittarissa on vikaa, mutta pian valkeni, että säteilyarvot todella olivat kohonneet.Radioaktiiviset aineet olivat kulkeutuneet Suomeen ilmavirtauksen mukana silloisesta Ukrainan neuvostotasavallasta.Kiovan lähellä sijaitseva Tšernobylin ydinvoimalan nelosreaktori oli räjähtänyt päivää aiemmin. Reaktorin käyttäjät olivat tehneet voimalassa koetta, jota varten useita turvajärjestelmiä oli kytketty määräysten vastaisesti pois päältä.– Taustalla oli reaktorin epäedullisia turvallisuusominaisuuksia, käyttäjien tietämättömyyttä, heikkoa valmistautumista ja paljon virheitä, sanoo ydinvoimatekniikan professori Juhani Hyvärinen LUT-yliopistosta.Neuvostoliitto pimitti tietoa ensin muulta maailmalta ja myönsi vasta, kun ruotsalaisviranomaiset olivat ilmoittamassa asiasta Kansainväliselle atomienergiajärjestölle.Seuraavina päivinä ihmisiä kehotettiin Suomessa välttämään liikaa ulkoilmaa, karja…

Tältä näyttää, kun jää yrittää tuhota Terhi ja Ville Holopaisen matkailu­yrityksen Kontiolahdella | Kotimaa

Pakkanen on synnyttänyt hyydepatoja, jotka uhkaavat kontio­lahtelaista matkailu­yritystä. Yrittäjät joutuivat hälyttämään pelastus­laitoksen apuun.Kova pakkanen on aiheuttanut epätavallisen uhan matkailuyrittäjille Kontiolahdella Pohjois-Karjalassa. Niin kutsutut hyydepadot ovat saaneet paikallisen joen tulvimaan, mikä uhkaa matkailurakennuksia.Terhi ja Ville Holopainen omistavat Kontiolahden Venejoen tuntumassa vuokramökkejä ja vanhan vesimyllyn. Mylly on omistajien oman arvion mukaan ehkä 200 vuotta vanha.Nyt mylly ja osa muista rakennuksista on vaarassa hyydepatojen takia. Hyydepato tarkoittaa yksinkertaistetusti ilmiötä, jossa jää tukkii veden virtausta. Se voi saada vedenpinnan nousemaan ja aiheuttaa tulvia.Tulvakeskus on antanut eri puolille Suomea hyyteestä johtuvia tulvavaroituksia tällä ja viime viikolla.Holopaiset ovat nähneet hyydepatoja ennenkin, mutta tänä vuonna tilanne on…

Tampereella Näsijärven ranta on kuin jäänäyttely – meteorologi kertoo, mistä näky johtuu | Kotimaa

Tampereella pakkanen ja tuuli ovat yhdessä luoneet rannoille erikoisia jää­muodostelmia. Tuulen suunnalla on iso rooli siinä, minkä muotoisia jääveistoksia syntyy.Tampereella esimerkiksi Ranta-Tampellan alueella voi näinä päivinä nähdä harvinaisen kauniita luonnon muovaamia jääveistoksia.Näsijärven rantaan on muodostunut esimerkiksi ”hattivattimaisia” jääpuikkorykelmiä ja paksuja jääkerroksia, jotka koristavat niin rannan kaiteita, kylttejä kuin puiden oksia.Tällaisia jäämuodostelmia voi syntyä muutamalla eri tavalla, kertoo Ylen meteorologi Aleksi Lohtander.– Uskoisin, että tässä kyse on siitä, että on ollut tuulisia päiviä. Järven pinta on todennäköisesti ollut avoin, eikä siinä ole ollut jäätä, Lohtander selittää.Jäämuodostelmat syntyvät, kun tuuli nostattaa aaltoja, jotka roiskivat vettä rantaan.Plussan puolella oleva vesi jäätyy osuessaan pintoihin,…

Sudenmetsästystä on häiritty Kustavissa – Rajavartiolaitos selvitteli tilannetta | Varsinais-Suomi

Metsästäjät ovat kokeneet häirintää maastossa ilmeisesti passiketjuilla, kerrotaan Metsästäjäliitosta. Myös sosiaalisessa mediassa keskustelu on kärjistynyt.Suomen Metsästäjäliiton varapuheenjohtaja Marko Laine kertoo, että kummallakin varsinaissuomalaisella lupa-alueella on ilmennyt sudenmetsästyksen häirintää.– Sekä Aura-Paimion että Kustavin kiintiöalueella on esiintynyt häirintää. Ulkopuoliset henkilöt ovat ilmeisesti liikkuneet passiketjuissa, joiden tarkoitus on ollut häiritä jahtia.Lounais-Suomen poliisi kertoo Ylelle, että häirinnästä ei ole tehty rikosilmoituksia. Poliisin mukaan Kustavissa oli soitettu hätäkeskukseen, koska metsästystilannetta oli häiritty sanallisesti. Rajavartiolaitoksen väki kävi tehtäväkirjausten mukaan selvittämässä asiaa.Häirinnällä ei Marko Laineen mielestä ole ollut merkitystä susijahdin onnistumiseen.– Jahti on onnistunut niin hyvin, että ainakin tällä suunnalla häirinnän vaikutus on jäänyt marginaaliseksi.Myös sosiaalisessa mediassa…

Kansallis­puistot ovat kasvaneet yli 10 000 jalka­pallokentän verran – uusin esimerkki löytyy Kolilta | Kotimaa

Suomen kansallispuistot ovat kasvaneet 2020-luvulla yhteensä 77 neliökilometriä.Valtio laajentaa puistoja ostamalla yksityisiltä maanomistajilta pieniä maa-aloja.Laajennuksilla yhtenäistetään puistoja ja turvataan luonnon monimuotoisuutta.Uusilla alueilla suojelu tiukkenee, mikä tarkoittaa esimerkiksi metsähakkuiden kieltoa.Suomen kansallispuistot ovat laajentuneet merkittävästi 2020-luvulla.Ylen keräämät tiedot osoittavat, että suurin osa kansallispuistoista on tällä vuosikymmenellä kasvanut. Yhteenlaskettu kasvu, noin 77 neliökilometriä, vastaa yli 10 000:ta jalkapallokenttää.Valtio laajentaa kansallispuistoja useimmiten pienillä maa-aloilla, joiden koko on muutamia hehtaareja. Ely-keskukset ovat ostaneet tällaisia maita esimerkiksi yksityisiltä maanomistajilta.Kun kansallispuistoon liitetään uusi alue, se siirtyy tiukemman suojelun piiriin.Alla olevasta kartasta voit katsoa, minkä verran kunkin puiston pinta-ala on muuttunut. Vuonna 2022 perustettua Sallan kansallispuistoa ei tässä yhteydessä…

Pohjois-Karjala-projekti mullisti elintapoja 50 vuotta sitten – saa nyt jatkoa Joensuun Prisman käytävällä | Kotimaa

Pohjois-Karjala-projektiksi kutsuttu terveyshanke sai aikoinaan valtavasti huomiota. Kysyimme sen johtaja Pekka Puskalta, mitä mieltä hän on projektin uudesta versiosta.Joensuun Prismaan on avautunut Ihmisten huoltoasemaksi kutsuttu piste, jossa ammattilaiset jakavat terveysvinkkejä.Työikäisillä pohjoiskarjalaisilla on myös mahdollisuus osallistua puoli vuotta kestävään hyvinvointivalmennukseen.Kyse on uudesta hankkeesta, jonka nimi on Pohjois-Karjala-projekti 2.0. Nimi viittaa kuuluisaan terveyshankkeeseen vuosina 1972–1997.Alkuperäisen projektin johtaja Pekka Puska ei ole pahastunut nimen uusiokäytöstä. Hän kuitenkin toteaa, että joskus sitä käytetään melko heppoisin perustein.Pohjois-Karjalan asukkaat saavat tänä vuonna elintapaohjausta maailmankuulun Pohjois-Karjala-projektin hengessä. Ammattilaisten neuvoja on tarjolla muun muassa kauppakeskuksessa ja digitaalisena.Pohjois-Karjala-projekti oli käynnissä vuosina 1972–1997. Sen tarkoitus oli parantaa maakunnan asukkaiden ruokavaliota,…

Epävarmuuden välttely voi ohjata valintojamme yllättävän paljon – testaa, kärsitkö epävarmuus­allergiasta | Kotimaa

Psykologi ja kouluttaja­psykoterapeutti Janna Meunier kutsuu epävarmuusallergiaksi vaikeutta sietää epävarmuutta.Ilmiö voi estää tavoittelemasta itselle tärkeitä asioita, kuten esimerkiksi unelmien työpaikkaa.Epävarmuuden sietämistä voi harjoitella, kun epävarmuudesta kumpuavat vaikeat tunteet oppii ensin tunnistamaan.Uusi vuosi tuntuu monille raikkaalta sivun kääntämiseltä, joka tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia, muutoksia ja päätöksiä.Vuoden vaihtuminen ei kuitenkaan pyyhi epävarmuutta ihmisten elämästä pois. Epävarmuuteen liittyvät epämukavat tunteet saattavat jarrutella yllättävän paljon uusiin tilaisuuksiin tarttumista.Psykologi ja kognitiivisen käyttäytymisterapian kouluttaja­psykoterapeutti Janna Meunierin mukaan kaikenlainen tuntematon ja epävarma voi olla meille ihmisille todella epämiellyttävää, peräti vastenmielistä.Hän kutsuu epävarmuuden sietämisen vaikeutta termillä epävarmuusallergia.– Epävarmuusallergia on sitä, että kun eteemme tulee jokin tärkeä asia tai…

Japanissa mullistavia tuloksia Parkinsonin taudin hoidossa | Uutisia lyhyesti

Monisikiöraskaudet eli kaksosten tai useamman sikiön raskaudet ovat olleet maailmanlaajuisesti kasvussa 2020-luvulla.Syitä tähän ovat synnyttäjien aiempaa korkeampi ikä ja hedelmöityshoitojen yleistyminen.Suomessa monisikiöraskauksien määrä on kuitenkin pysynyt melko vakaana, kerrotaan Husista.Suomessa syntyy vuosittain noin 600 kaksoset ja noin 5–10 kolmoset. Toissa vuonna eli 2024 Suomessa syntyi elävänä kaikkiaan yli 43 000 lasta.Suomessa lapsettomuushoidoissa on jo pitkään pyritty yksisikiöisyyteen. Vielä 1990-luvulla koeputkihedelmöityshoidoissa siirrettiin kahta tai kolmea alkiota, nykyään yleensä vain yhtä.

Lempäälän Kuokkalan­koskella haastavin hyydejää­tilanne yli 15 vuoteen – tältä siellä näyttää nyt | Pirkanmaa

Kuokkalan­koskella kasautunut jääsohjo on nostanut vedenpinnan kevättulvan tasolle.Kova pakkanen ja tuuli ovat aiheuttaneet Lempäälässä pahimman hyydetulvan sitten vuoden 2008.Kuokkalankoskeen kasautunut jääsohjo on nostanut vedenpinnan kevättulvan tasolle.Vesi ei uhkaa rakennuksia, mutta laiturit ja veneet voivat vahingoittua, arvioi Lounais-Suomen elinvoimakeskus.Vuodenvaihteen kova pakkanen ja tuulinen sää ovat aiheuttaneet Lempäälän Kuokkalankoskella vaikeimman hyydetilanteen sitten vuoden 2008.Vedenpinta on noussut kevättulvalukemiin, kun virtaavan veden mukana kulkeutunut jääsohjo on kasautunut koskeen.Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen ja Tulvakeskuksen mukaan tilanne on erityisen haastava juuri Lempäälässä, vaikka hyydetulvavaaraa esiintyy myös muissa läntisen Suomen vesistöissä.– Vaikka vedenkorkeuden nousu oli etenkin vuoden vaihtuessa nopeaa, rakennusvahingoilta todennäköisesti vältytään, kertoo vesitalousasiantuntija Niko Nurhonen Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen ja…