Ylen haastattelemat terveysasiantuntijat eivät innostu siitä, että valtio alkaisi palkita taloudellisesti suoraan ihmisiä terveellisistä elintavoista – esimerkiksi antamalla verovähennyksiä raittiudesta ja tupakoimattomuudesta.
Sitä ehdotti perussuomalaiset julkistaessaan kunta- ja aluevaaliohjelmansa tällä viikolla.
Vaaliohjelmassa laskeskelaan myös ”Huonojen elintapojen laskun loppusumma on kokonaisuudessaan samaa luokkaa kuin valtion velanotto. Suomeksi sanottuna paremmalla ruokavaliolla, tupakoimattomuudella, alkoholin liikakäytön lopettamisella ja oikeaoppisella liikunnalla valtiomme budjettivaje olisi nolla”, Perussuomalaiset kirjoittaa vaaliohjelmassaan.
– Kyse ei ole vain omista valinnoista vaan yhteiskunnan tukea tarvitaan. Kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia huolehtia terveydestään. Veroetu voisi kohdentua niille, joilla muutenkin menee paremmin. Terveyserot voisivat vain kasvaa, lääketieteellisen sosiologian professori Tea Lallukka sanoo.
Lallukka johtaa Helsingin yliopiston tutkimushanketta, jossa on tutkittu suomalaisten terveyseroja jo yli 20 vuotta.
Asiantuntijat kannattavat mieluummin niin sanottuja terveysveroja, joilla ohjataan kansalaisten kulutusta terveyttä edistävään suuntaan.
”Eivät he itsekään usko, että sitä voi toteuttaa”
Asiantuntijat pitävät perussuomalaisten ehdotusta lähinnä keskustelutäkynä. Sillä voidaan myös kosiskella terveystietoisia äänestäjiä. Käytännössä sitä olisi hyvin vaikea toteuttaa.
– Eivät he varmasti itsekään usko, että sitä voi toteuttaa. Emme voi ruveta mitenkään luotettavasti vahtaamaan ihmisten liikkumista tai alkoholinkäyttöä, Itä-Suomen yliopiston ravitsemusterapian professori Ursula Schwab sanoo.
Itse ajatusta – kannustimia terveellisiin elintapoihin – asiantuntijat pitävät silti tärkeänä, koska Suomen terveysmenot ja kansalaisten terveyserot ovat kasvaneet liian suuriksi.
– Tarvitaan vaihtoehtoja sille, että terveyskustannukset kasvavat hallitsemattomasti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtaja Mika Salminen sanoo.
THL:n mukaan aikuisväestön terveyspalvelu- ja reseptilääkemenoista säästyisi 1,5 miljardia euroa kymmenessä vuodessa, jos esimerkiksi lihavuuden yleistyminen saadaan pysäytettyä.
Professori: Raittiuden verovähennys menisi hyvin toimeentuleville
Lääketieteellisen sosiologian professori Tea Lallukan mukaan tärkeintä on kaventaa terveyseroja, jotka ovat suomalaisen hyvinvointivaltion paradoksi.
Korkeimpaan tuloluokkaan kuuluvilla suomalaismiehillä on noin yksitoista vuotta enemmän odotettavissa olevaa elinaikaa kuin pienituloisimmilla miehillä. Vastaava ero on naisilla kuusi vuotta.
Professori Lallukan mukaan iso osa terveyseroista häviäisi, jos vähän koulutettujen ja pienituloisten alkoholinkäyttö ja tupakointi vähenisivät samalle tasolle kuin hyvin toimeentulevilla.
Perussuomalaisten esittämät verovähennykset tuskin auttaisivat siinä, koska ne menisivät ennen muuta hyvin toimeentuleville, terveystietoisille ihmisille, Lallukka epäilee.
Perussuomalaiset on ollut Petteri Orpon (kok.) hallituksessa lisäämässä alkoholin saatavuutta. Ruokakauppoihin on tuotu vahvat oluet ja miedot viinit. Oluen verotusta on myös laskettu.
Tutkijoiden mukaan alkoholin saatavuuden lisääminen ei auta, kun halutaan alentaa alkoholin kokonaiskulutusta ja estää alkoholiongelmien synty.
”Emme ole mitään masiinoita”
Esimerkiksi lihavuuteen, alkoholinkäyttöön ja tupakointiin ei ole yhtä ratkaisua, asiantuntijat sanovat. Tarvitaan monia keinoja, kuten ostoikärajoja, yhteiskunnan tarjoamaa ammattiapua ja terveysveroja.
– Emme ole mitään masiinoita, jotka nappia painamalla tekevät asioita, ravitsemusterapian professori Ursula Schwab sanoo.
Schwabin mukaan esimerkiksi lihavuus ei ole läheskään aina ihmisestä itsestään kiinni. Taustalla voi olla sairaus, lääkitys tai elämäntilanne. Silloin verohelpotuksista tuskin on apua.
– Ei se helpottaisi näitä ihmisiä, että he maksaisivat enemmän veroja siksi, etteivät pysty laihtumaan, Schwab sanoo.
Ravitsemusterapian professori sanoo, että ongelmaa pitäisi katsoa laajemmin kuin yksittäisinä keskustelunavauksina.
Schwab on nyt huolissaan erityisesti siitä, että hyvinvointialueiden säästötoimet ja sosiaali- ja terveysalan järjestöihin kohdistuneet leikkaukset heikentävät ihmisten mahdollisuuksia saada tukea terveysongelmiinsa.
”Kalorit saa halvimmalla makkaroilla ja lihapiirakoilla”
Ylen haastattelemat asiantuntijat ovat samaa mieltä siitä, että ihmisiä kannattaa ohjata terveellisiin elintapoihin terveysveroilla.
Professori Tea Lallukka sanoo, että käytännössä pienituloisten rahat eivät nyt riitä ravitsemussuositusten mukaiseen syömiseen.
– Jos pitää saada 2000 kilokaloria päivässä, niin kalorit saa halvimmalla syömällä makkaroita ja lihapiirakoita, sentyyppistä ruokaa, Lallukka kuvaa.
THL ehdottaa, että tulisi siirtyä elintarvikkeiden terveysperustaiseen verotukseen. Terveellistä ruokaa pitäisi verottaa vähemmän ja epäterveellistä ruokaa enemmän, pääjohtaja Mika Salminen sanoo.
Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi sipsien hinta nousisi, kun taas kasviksia, hedelmiä ja suomalaisia marjoja saisi entistä halvemmalla.
Salminen sanoo, että elintarvikkeet voitaisiin pisteyttää erityisesti rasva-, sokeri- ja suolapitoisuutensa perusteella.
Orpon hallituksella oli aikeita säätää terveysvero, jolla olisi verotettu ainakin sokeripitoisia elintarvikkeita. Ainakin toistaiseksi se on typistynyt makeis- ja suklaaveroksi. Niiden arvonlisävero nousee kesällä 14 prosentista 25,5 prosenttiin.
Verotutkija: Pitää olla korvaava, terveellisempi tuote
Terveysverot eivät automaattisesti ohjaa kuluttajia terveellisempiin valintoihin, asiaa tutkinut Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n tutkimusprofessori Tuomas Kosonen sanoo.
Kosonen työskentelee myös verotutkimuksen huippuyksikkössä, joka toimii VATT:ssa, sekä Tampereen ja Helsingin yliopistoissa.
VATT:n tutkimuksen mukaan vuonna 2011 käyttöönotetulla makeisverolla ei ollut vaikutusta makeisten ja jäätelön kulutukseen.
Sokeristen virvoitusjuomien verotuksen kiristäminen vuonna 2014 sai kuluttajat kuitenkin siirtymään sokerittomiin virvoitusjuomiin.
Tutkimustulosta selitettiin sillä, että kuluttajilla oli tarjolla hyvin samanlainen ja korvaava tuote sokerittomissa juomissa.
Tutkimusprofessori Tuomas Kosonen ei kannata ainakaan kovin laajaa terveysveroa ennen kuin asia on tutkittu ja mietitty tarkkaan.
– Pitäisi olla selkeästi sellainen tilanne, että löytyy läheinen korvaava tuote, joka olisi terveellisempi. On tosi paljon yksityiskohdista kiinni, toimivatko tällaiset verot, Kosonen sanoo.