Pikkukaupunki käytti 200 000 euroa lammen pelastamiseen – ainutlaatuinen puhdistus­kokeilu näyttää onnistuneen

Vieraslajit kiehkura­vesirutto ja aurinkoahven uhkasivat tukahduttaa suositun uimapaikan Paimiossa. Kaupunki päätti tyhjentää lammen kokonaan. Lampi täyttyi odotettua nopeammin.

Vieraslajien valtaaman lammen pelastamiseksi on kokeiltu poikkeuksellista keinoa Paimiossa Varsinais-Suomessa.

Suosittu uimalampi pumpattiin loppuvuodesta 2023 tyhjäksi kiehkuravesiruton ja aurinkoahvenen hävittämiseksi. Vastaavaa puhdistusmenetelmää ei ole kokeiltu aiemmin Suomessa.

Ainutlaatuinen puhdistuskokeilu näyttää onnistuneen. Projektipäällikkö Noora Mäkiön mukaan Paimion Ankkalampi on täyttynyt vedellä odotettua nopeammin. Vielä viime keväänä lammesta oli jäljellä vain tyhjä hiekkakuoppa, ja arvioitiin, että sen täyttyminen kestäisi ainakin syksyyn 2025 saakka.

– Tämä on lähdepohjainen lampi ja oletettavasti lähteet ovat tuottaneet niin hyvin vettä, että pinta on noussut nopeammin kuin odotimme, Mäkiö iloitsee.

Tällä viikolla lammessa on nähty jo ensimmäiset uimarit. Normaalista vedenkorkeudesta puuttuu vielä noin 40 senttiä, mutta estettä lammen käytölle ei Mäkiön mukaan ole.

Lammesta otetut näytteet ovat olleet puhtaita.

Pohjois-Amerikasta levinnyt vitsaus

1,3 hehtaarin kokoisen lammen kunnostaminen on maksanut Paimion kaupungille 186 000 euroa, josta noin 30 000 euroa katettiin elyn avustuksella. Kaupunki oli varannut projektiin 250 000 euroa.

Paimiossa oli ympäristönsuojelupäällikkö Liisa Kaskiluodon mukaan varauduttu siihen, että lampi joudutaan täyttymisen jälkeen kirkastamaan alumiinikloridilla, kuten tehtiin Littoistenjärvellä vuonna 2017. Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei kemikaalikäsittelylle ole tarvetta. Rahaa siis säästyy.

Kiehkuravesiruton ja aurinkoahvenen arvellaan päätyneen paimiolaislampeen ihmisen tuomina akvaariovesien mukana. Sekä ruttoa että aurinkoahvenia on havaittu myös muissa lammissa eri puolilla Suomea.

– Kiehkuravesirutto on erittäin vaikeasti torjuttava. Euroopassa on lampia, jotka ovat kasvaneet umpeen sen takia, Mäkiö kertoo.

Myös Ankkalammesta kasvia kokeiltiin aluksi poistaa sukeltamalla, mutta siitä ei ollut riittävästi apua.

Uimavaatteet huuhdeltava

Paimion Ankkalammen tyhjennys on herättänyt kiinnostusta muualla Suomessa. Tyhjentäminen kunnostusmenetelmänä sopii Mäkiön mukaan lähinnä pieniin lampiin.

– Lisäksi täytyy olla hyvät purkuyhteydet, joihin vedet saadaan turvallisesti johdettua.

Ankkalammesta vedet johdettiin ojaa pitkin viereiseen Paimionjokeen.

Suuresta puhdistusoperaatiosta huolimatta ei ole takeita, että lampi pysyy puhtaana. Kiehkuravesiruttoa on havaittu myös toisessa Paimion uimalammessa Hiekkahelmessä. Kasvi voi Mäkiön mukaan levitä lammesta toiseen esimerkiksi uimavaatteiden ja -lelujen kautta.

– Paljon riippuu ihmisen toiminnasta. Kiehkuravesirutto leviää jo pienestä kasvinpalasta, ja myös vesilinnut voivat sitä levittää, mutta toivotaan, että lampi pysyy puhtaana.